Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   mr भूतकाळ १

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

८१ [एक्याऐंशी]

81 [Ēkyā\'ainśī]

भूतकाळ १

[bhūtakāḷa 1]

suomi marathi Toista Lisää
kirjoittaa लि---े लिहिणे 0
l----- li---ē lihiṇē l-h-ṇ- ------
Hän kirjoitti kirjeen. त्---- ए- प--- ल-----. त्याने एक पत्र लिहिले. 0
t---- ē-- p---- l-----. ty--- ē-- p---- l-----. tyānē ēka patra lihilē. t-ā-ē ē-a p-t-a l-h-l-. ----------------------.
Ja hän kirjoitti kortin. ति-- ए- क---- ल-----. तिने एक कार्ड लिहिले. 0
T--- ē-- k---- l-----. Ti-- ē-- k---- l-----. Tinē ēka kārḍa lihilē. T-n- ē-a k-r-a l-h-l-. ---------------------.
lukea वा--े वाचणे 0
V----- Vā---ē Vācaṇē V-c-ṇ- ------
Hän luki lehteä. त्---- ए- न-------- व----. त्याने एक नियतकालिक वाचले. 0
t---- ē-- n----------- v-----. ty--- ē-- n----------- v-----. tyānē ēka niyatakālika vācalē. t-ā-ē ē-a n-y-t-k-l-k- v-c-l-. -----------------------------.
Ja hän luki kirjan. आण- त--- ए- प----- व----. आणि तिने एक पुस्तक वाचले. 0
Ā-- t--- ē-- p------ v-----. Āṇ- t--- ē-- p------ v-----. Āṇi tinē ēka pustaka vācalē. Ā-i t-n- ē-a p-s-a-a v-c-l-. ---------------------------.
ottaa घे-े घेणे 0
G---- Gh--ē Ghēṇē G-ē-ē -----
Hän otti tupakan. त्---- ए- स------ घ----. त्याने एक सिगारेट घेतली. 0
t---- ē-- s------- g------. ty--- ē-- s------- g------. tyānē ēka sigārēṭa ghētalī. t-ā-ē ē-a s-g-r-ṭ- g-ē-a-ī. --------------------------.
Hän otti palan suklaata. ति-- च------- ए- त---- घ----. तिने चॉकलेटचा एक तुकडा घेतला. 0
T--- c--------- ē-- t----- g------. Ti-- c--------- ē-- t----- g------. Tinē cŏkalēṭacā ēka tukaḍā ghētalā. T-n- c-k-l-ṭ-c- ē-a t-k-ḍ- g-ē-a-ā. ----------------------------------.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. तो ब----- ह---- प- त- प-------- ह---. तो बेईमान होता, पण ती प्रामाणिक होती. 0
T- b-'ī---- h---, p--- t- p-------- h---. Tō b------- h---- p--- t- p-------- h---. Tō bē'īmāna hōtā, paṇa tī prāmāṇika hōtī. T- b-'ī-ā-a h-t-, p-ṇ- t- p-ā-ā-i-a h-t-. -----'----------,-----------------------.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. तो आ--- ह---- प- त- म----- ह---. तो आळशी होता, पण ती मेहनती होती. 0
T- ā---- h---, p--- t- m------- h---. Tō ā---- h---- p--- t- m------- h---. Tō āḷaśī hōtā, paṇa tī mēhanatī hōtī. T- ā-a-ī h-t-, p-ṇ- t- m-h-n-t- h-t-. -------------,----------------------.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. तो ग--- ह---- प- त- श------ ह---. तो गरीब होता, पण ती श्रीमंत होती. 0
T- g----- h---, p--- t- ś------- h---. Tō g----- h---- p--- t- ś------- h---. Tō garība hōtā, paṇa tī śrīmanta hōtī. T- g-r-b- h-t-, p-ṇ- t- ś-ī-a-t- h-t-. --------------,----------------------.
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. त्--------- प--- न------ फ--- क--- ह---. त्याच्याकडे पैसे नव्हते, फक्त कर्ज होते. 0
T--------- p---- n------, p----- k---- h---. Ty-------- p---- n------- p----- k---- h---. Tyācyākaḍē paisē navhatē, phakta karja hōtē. T-ā-y-k-ḍ- p-i-ē n-v-a-ē, p-a-t- k-r-a h-t-. ------------------------,------------------.
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. त्--------- स---- न------ फ--- द------ ह---. त्याच्याकडे सुदैव नव्हते, फक्त दुर्दैव होते. 0
T--------- s------ n------, p----- d------- h---. Ty-------- s------ n------- p----- d------- h---. Tyācyākaḍē sudaiva navhatē, phakta durdaiva hōtē. T-ā-y-k-ḍ- s-d-i-a n-v-a-ē, p-a-t- d-r-a-v- h-t-. --------------------------,---------------------.
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. त्--------- य- न------ फ--- अ--- ह---. त्याच्याकडे यश नव्हते, फक्त अपयश होते. 0
T--------- y--- n------, p----- a------ h---. Ty-------- y--- n------- p----- a------ h---. Tyācyākaḍē yaśa navhatē, phakta apayaśa hōtē. T-ā-y-k-ḍ- y-ś- n-v-a-ē, p-a-t- a-a-a-a h-t-. -----------------------,--------------------.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. तो स------ न------ त- अ------- ह---. तो संतुष्ट नव्हता, तर असंतुष्ट होता. 0
T- s------- n------, t--- a-------- h---. Tō s------- n------- t--- a-------- h---. Tō santuṣṭa navhatā, tara asantuṣṭa hōtā. T- s-n-u-ṭ- n-v-a-ā, t-r- a-a-t-ṣ-a h-t-. -------------------,--------------------.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. तो आ---- न------ त- उ--- ह---. तो आनंदी नव्हता, तर उदास होता. 0
T- ā----- n------, t--- u---- h---. Tō ā----- n------- t--- u---- h---. Tō ānandī navhatā, tara udāsa hōtā. T- ā-a-d- n-v-a-ā, t-r- u-ā-a h-t-. -----------------,----------------.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. तो म---------- न------ त- व-------- ह---. तो मैत्रीपूर्ण नव्हता, तर वैरभावाचा होता. 0
T- m---------- n------, t--- v----------- h---. Tō m---------- n------- t--- v----------- h---. Tō maitrīpūrṇa navhatā, tara vairabhāvācā hōtā. T- m-i-r-p-r-a n-v-a-ā, t-r- v-i-a-h-v-c- h-t-. ----------------------,-----------------------.

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…