Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sk Minulý čas 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [osemdesiatjeden]

Minulý čas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
kirjoittaa pís-ť p---- p-s-ť ----- písať 0
Hän kirjoitti kirjeen. P--a- list. P---- l---- P-s-l l-s-. ----------- Písal list. 0
Ja hän kirjoitti kortin. A-ona--í-al- po-ľa-n-c-. A o-- p----- p---------- A o-a p-s-l- p-h-a-n-c-. ------------------------ A ona písala pohľadnicu. 0
lukea čít-ť č---- č-t-ť ----- čítať 0
Hän luki lehteä. Ćítal--as-pi-. Ć---- č------- Ć-t-l č-s-p-s- -------------- Ćítal časopis. 0
Ja hän luki kirjan. A on--č-t--a----hu. A o-- č----- k----- A o-a č-t-l- k-i-u- ------------------- A ona čítala knihu. 0
ottaa v-i-ť- -o---ť v----- z----- v-i-ť- z-b-a- ------------- vziať, zobrať 0
Hän otti tupakan. V--l -- --------. V--- s- c-------- V-a- s- c-g-r-t-. ----------------- Vzal si cigaretu. 0
Hän otti palan suklaata. V--la-s--k-s-k čokol---. V---- s- k---- č-------- V-a-a s- k-s-k č-k-l-d-. ------------------------ Vzala si kúsok čokolády. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. O---ol-n-v------a-e --a b-l- -e-ná. O- b-- n------- a-- o-- b--- v----- O- b-l n-v-r-ý- a-e o-a b-l- v-r-á- ----------------------------------- On bol neverný, ale ona bola verná. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. On-bol----i-ý,-ale -na -o----sil-v--. O- b-- l------ a-- o-- b--- u-------- O- b-l l-n-v-, a-e o-a b-l- u-i-o-n-. ------------------------------------- On bol lenivý, ale ona bola usilovná. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. On--o- -h------,-al- o-a-bo---bo----. O- b-- c-------- a-- o-- b--- b------ O- b-l c-u-o-n-, a-e o-a b-l- b-h-t-. ------------------------------------- On bol chudobný, ale ona bola bohatá. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Nem-- pen-az-, al--dlhy. N---- p------- a-- d---- N-m-l p-n-a-e- a-e d-h-. ------------------------ Nemal peniaze, ale dlhy. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. N-ma--š-ast-----l-----l-. N---- š------- a-- s----- N-m-l š-a-t-e- a-e s-o-u- ------------------------- Nemal šťastie, ale smolu. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. N--a----p---,---- -eú-----. N---- ú------ a-- n-------- N-m-l ú-p-c-, a-e n-ú-p-c-. --------------------------- Nemal úspech, ale neúspech. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. N---l-spoko--ý----e-n------j--. N---- s-------- a-- n---------- N-b-l s-o-o-n-, a-e n-s-o-o-n-. ------------------------------- Nebol spokojný, ale nespokojný. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ne--- š-as-n-----e neš-as-ný. N---- š------- a-- n--------- N-b-l š-a-t-ý- a-e n-š-a-t-ý- ----------------------------- Nebol šťastný, ale nešťastný. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. N--ol symp--ic-ý,-a-----sy---ti---. N---- s---------- a-- n------------ N-b-l s-m-a-i-k-, a-e n-s-m-a-i-k-. ----------------------------------- Nebol sympatický, ale nesympatický. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…