Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sq E shkuara 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [tetёdhjetёenjё]

E shkuara 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
kirjoittaa s--r-aj s------ s-k-u-j ------- shkruaj 0
Hän kirjoitti kirjeen. Ai-s-k--aj-- njё le---. A- s-------- n-- l----- A- s-k-u-j-i n-ё l-t-r- ----------------------- Ai shkruajti njё letёr. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Dh- -j----k-u-j-i--j--k-rt--i-ё. D-- a-- s-------- n-- k--------- D-e a-o s-k-u-j-i n-ё k-r-o-i-ё- -------------------------------- Dhe ajo shkruajti njё kartolinё. 0
lukea lexoj l---- l-x-j ----- lexoj 0
Hän luki lehteä. Ai ----i njё r---stё. A- l---- n-- r------- A- l-x-i n-ё r-v-s-ё- --------------------- Ai lexoi njё revistё. 0
Ja hän luki kirjan. Dhe a-- lexoi-n-- -i--r. D-- a-- l---- n-- l----- D-e a-o l-x-i n-ё l-b-r- ------------------------ Dhe ajo lexoi njё libёr. 0
ottaa m--r m--- m-r- ---- marr 0
Hän otti tupakan. Ai -ori n----i--r-. A- m--- n-- c------ A- m-r- n-ё c-g-r-. ------------------- Ai mori njё cigare. 0
Hän otti palan suklaata. A---m-ri------o-- --------ё. A-- m--- n-- c--- ç--------- A-o m-r- n-ё c-p- ç-k-l-a-ё- ---------------------------- Ajo mori njё copё çokollatё. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. A- --k--s--- besn-k- --r -jo--s-t- --s--k-. A- n-- i---- b------ p-- a-- i---- b------- A- n-k i-h-e b-s-i-, p-r a-o i-h-e b-s-i-e- ------------------------------------------- Ai nuk ishte besnik, por ajo ishte besnike. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. A---sh-----m---- --r aj---s-te-e --l----e. A- i---- d------ p-- a-- i---- e z-------- A- i-h-e d-m-e-, p-r a-o i-h-e e z-l-s-m-. ------------------------------------------ Ai ishte dembel, por ajo ishte e zellshme. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. A--ish-e i-v--fёr- --r a-- --h---- -asu-. A- i---- i v------ p-- a-- i---- e p----- A- i-h-e i v-r-ё-, p-r a-o i-h-e e p-s-r- ----------------------------------------- Ai ishte i varfёr, por ajo ishte e pasur. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. A- s----ht---e-ё--p-------h-. A- s------- l---- p-- b------ A- s-k-s-t- l-k-, p-r b-r-h-. ----------------------------- Ai s’kishte lekё, por borxhe. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. A- s----h-e ---- ------tёm tersllёk. A- s------- f--- p-- v---- t-------- A- s-k-s-t- f-t- p-r v-t-m t-r-l-ё-. ------------------------------------ Ai s’kishte fat, por vetёm tersllёk. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ai ---isht- sukses- po- d--h---. A- s------- s------ p-- d------- A- s-k-s-t- s-k-e-, p-r d-s-t-m- -------------------------------- Ai s’kishte sukses, por dёshtim. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. A--nu- is-te i -----u-, p-r-i----ёnaqu-. A- n-- i---- i k------- p-- i p--------- A- n-k i-h-e i k-n-q-r- p-r i p-k-n-q-r- ---------------------------------------- Ai nuk ishte i kёnaqur, por i pakёnaqur. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. A----- --hte - l--tur- p-- - tri-htua-. A- n-- i---- i l------ p-- i t--------- A- n-k i-h-e i l-m-u-, p-r i t-i-h-u-r- --------------------------------------- Ai nuk ishte i lumtur, por i trishtuar. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. A--n-- ish---s---a-ik- -or--shte---tip-tik. A- n-- i---- s-------- p-- i---- a--------- A- n-k i-h-e s-m-a-i-, p-r i-h-e a-t-p-t-k- ------------------------------------------- Ai nuk ishte simpatik, por ishte antipatik. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…