Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   sv Förfluten tid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [åttoiett]

Förfluten tid 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
kirjoittaa sk---a skriva 0
Hän kirjoitti kirjeen. Ha- s---- e-- b---. Han skrev ett brev. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Oc- h-- s---- e-- k---. Och hon skrev ett kort. 0
lukea lä-a läsa 0
Hän luki lehteä. Ha- l---- e- v-----------. Han läste en veckotidning. 0
Ja hän luki kirjan. Oc- h-- l---- e- b--. Och hon läste en bok. 0
ottaa ta ta 0
Hän otti tupakan. Ha- t-- e- c-------. Han tog en cigarett. 0
Hän otti palan suklaata. Ho- t-- e- b-- c------. Hon tog en bit choklad. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ha- v-- o------- m-- h-- v-- t-----. Han var otrogen, men hon var trogen. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ha- v-- l--- m-- h-- v-- f-----. Han var lat, men hon var flitig. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ha- v-- f------ m-- h-- v-- r--. Han var fattig, men hon var rik. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ha- h--- i--- p------ u--- s------. Han hade inga pengar, utan skulder. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ha- h--- i--- t--- u--- o---. Han hade inte tur, utan otur. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ha- h--- i---- f-------- u--- m------. Han hade ingen framgång, utan motgång. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ha- v-- i--- n---- u--- m-------. Han var inte nöjd, utan missnöjd. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ha- v-- i--- l------- u--- o-------. Han var inte lycklig, utan olycklig. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ha- v-- i--- s--------- u--- o---------. Han var inte sympatisk, utan osympatisk. 0

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…