Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   sv Förfluten tid 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [åttiotvå]

Förfluten tid 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? V-- d----u---n --t r--ga-----n ---u-an-? V-- d- t------ a-- r---- p- e- a-------- V-r d- t-u-g-n a-t r-n-a p- e- a-b-l-n-? ---------------------------------------- Var du tvungen att ringa på en ambulans? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? Var -- -vu-g-n-at- --ng------- -----k-re? V-- d- t------ a-- r---- e---- e- l------ V-r d- t-u-g-n a-t r-n-a e-t-r e- l-k-r-? ----------------------------------------- Var du tvungen att ringa efter en läkare? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? V-- d- --u--e- -t--ring--p- -o-ise-? V-- d- t------ a-- r---- p- p------- V-r d- t-u-g-n a-t r-n-a p- p-l-s-n- ------------------------------------ Var du tvungen att ringa på polisen? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. H---ni ---ef--n---e-- --g had--det---s-. H-- n- t------------- J-- h--- d-- n---- H-r n- t-l-f-n-u-r-t- J-g h-d- d-t n-s-. ---------------------------------------- Har ni telefonnumret? Jag hade det nyss. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. H-r ni ad-e---n? J-g -a-e--en-n--s. H-- n- a-------- J-- h--- d-- n---- H-r n- a-r-s-e-? J-g h-d- d-n n-s-. ----------------------------------- Har ni adressen? Jag hade den nyss. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. Ha--n--st-dsk----n?-Jag hade-d---nys-. H-- n- s----------- J-- h--- d-- n---- H-r n- s-a-s-a-t-n- J-g h-d- d-n n-s-. -------------------------------------- Har ni stadskartan? Jag hade den nyss. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Kom han --n------? --n --nde i--e-v--- --------. K-- h-- p--------- H-- k---- i--- v--- p-------- K-m h-n p-n-t-i-t- H-n k-n-e i-t- v-r- p-n-t-i-. ------------------------------------------------ Kom han punktligt? Han kunde inte vara punktlig. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. H--t--e--an-v-ge-- -a- -u-de--n-- -itta ----n. H------ h-- v----- H-- k---- i--- h---- v----- H-t-a-e h-n v-g-n- H-n k-n-e i-t- h-t-a v-g-n- ---------------------------------------------- Hittade han vägen? Han kunde inte hitta vägen. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. För-t-d han-d-g?-H-n---nde -n-- f-r------g. F------ h-- d--- H-- k---- i--- f----- m--- F-r-t-d h-n d-g- H-n k-n-e i-t- f-r-t- m-g- ------------------------------------------- Förstod han dig? Han kunde inte förstå mig. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? V-r--r -u-de du-inte ---a pu-kt---? V----- k---- d- i--- v--- p-------- V-r-ö- k-n-e d- i-t- v-r- p-n-t-i-? ----------------------------------- Varför kunde du inte vara punktlig? 0
Miksi et voinut löytää tietä? V----- kun-- d- -n-e-hitta--ä--n? V----- k---- d- i--- h---- v----- V-r-ö- k-n-e d- i-t- h-t-a v-g-n- --------------------------------- Varför kunde du inte hitta vägen? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? V-r--r kund- -- ---e --rs-å-----m? V----- k---- d- i--- f----- h----- V-r-ö- k-n-e d- i-t- f-r-t- h-n-m- ---------------------------------- Varför kunde du inte förstå honom? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. Ja--ku------te -om------k-----, e-t-r-o- -et---te--i-k -å----b-s-. J-- k---- i--- k---- p--------- e------- d-- i--- g--- n---- b---- J-g k-n-e i-t- k-m-a p-n-t-i-t- e-t-r-o- d-t i-t- g-c- n-g-n b-s-. ------------------------------------------------------------------ Jag kunde inte komma punktligt, eftersom det inte gick någon buss. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. J-g -u-de i-te --tt--vä-e-- -ft-rso- jag---t---a---n-g-n--tads-arta. J-- k---- i--- h---- v----- e------- j-- i--- h--- n---- s---------- J-g k-n-e i-t- h-t-a v-g-n- e-t-r-o- j-g i-t- h-d- n-g-n s-a-s-a-t-. -------------------------------------------------------------------- Jag kunde inte hitta vägen, eftersom jag inte hade någon stadskarta. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. J-g-kunde---t----r--- h----,----e--o- --sik-- var -å--ö------. J-- k---- i--- f----- h----- e------- m------ v-- s- h-------- J-g k-n-e i-t- f-r-t- h-n-m- e-t-r-o- m-s-k-n v-r s- h-g-j-d-. -------------------------------------------------------------- Jag kunde inte förstå honom, eftersom musiken var så högljudd. 0
Minun piti ottaa taksi. J-g-v-r--vung-n --- t- en taxi. J-- v-- t------ a-- t- e- t---- J-g v-r t-u-g-n a-t t- e- t-x-. ------------------------------- Jag var tvungen att ta en taxi. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. J-g--ar t---ge--a-- k-pa -- st---kar--. J-- v-- t------ a-- k--- e- s---------- J-g v-r t-u-g-n a-t k-p- e- s-a-s-a-t-. --------------------------------------- Jag var tvungen att köpa en stadskarta. 0
Minun piti sammuttaa radio. J-- v-- t-u--e---t--st-nga -- r-dion. J-- v-- t------ a-- s----- a- r------ J-g v-r t-u-g-n a-t s-ä-g- a- r-d-o-. ------------------------------------- Jag var tvungen att stänga av radion. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!