Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   bg Минало време 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осемдесет и три]

83 [osemdeset i tri]

Минало време 3

[Minalo vreme 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
puhua puhelimessa з-ъня --об-ж-ам -е--- т-л-ф--а з---- / о------ с- п- т------- з-ъ-я / о-а-д-м с- п- т-л-ф-н- ------------------------------ звъня / обаждам се по телефона 0
z---ya /-o-az-dam--- po-t--ef--a z----- / o------- s- p- t------- z-y-y- / o-a-h-a- s- p- t-l-f-n- -------------------------------- zvynya / obazhdam se po telefona
Minä olen puhunut puhelimessa. А- -в---х п- тел--о--. А- з----- п- т-------- А- з-ъ-я- п- т-л-ф-н-. ---------------------- Аз звънях по телефона. 0
Az zv---a-- ---t--efon-. A- z------- p- t-------- A- z-y-y-k- p- t-l-f-n-. ------------------------ Az zvynyakh po telefona.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Г-во-их-п- -------а -----ц---т---реме. Г------ п- т------- п--- ц----- в----- Г-в-р-х п- т-л-ф-н- п-е- ц-л-т- в-е-е- -------------------------------------- Говорих по телефона през цялото време. 0
G--o-i-- ----e---o-a--r-z-t-yal-to v-em-. G------- p- t------- p--- t------- v----- G-v-r-k- p- t-l-f-n- p-e- t-y-l-t- v-e-e- ----------------------------------------- Govorikh po telefona prez tsyaloto vreme.
kysyä Пи-ам П---- П-т-м ----- Питам 0
Pi-am P---- P-t-m ----- Pitam
Minä olen kysynyt. А--пит--. А- п----- А- п-т-х- --------- Аз питах. 0
Az----akh. A- p------ A- p-t-k-. ---------- Az pitakh.
Minä olen aina kysynyt. Аз-п-с-о--------ах. А- п-------- п----- А- п-с-о-н-о п-т-х- ------------------- Аз постоянно питах. 0
A- -o-toya-n--pitakh. A- p--------- p------ A- p-s-o-a-n- p-t-k-. --------------------- Az postoyanno pitakh.
kertoa Р---а--ам Р-------- Р-з-а-в-м --------- Разказвам 0
Razka-vam R-------- R-z-a-v-m --------- Razkazvam
Minä olen kertonut. Аз-ра-к-звах. А- р--------- А- р-з-а-в-х- ------------- Аз разказвах. 0
A- razk----kh. A- r---------- A- r-z-a-v-k-. -------------- Az razkazvakh.
Minä olen kertonut koko tarinan. А------а-а- ц--а-----тор-я. А- р------- ц----- и------- А- р-з-а-а- ц-л-т- и-т-р-я- --------------------------- Аз разказах цялата история. 0
A----zkaza-h---ya-at--is--ri--. A- r-------- t------- i-------- A- r-z-a-a-h t-y-l-t- i-t-r-y-. ------------------------------- Az razkazakh tsyalata istoriya.
oppia Уча У-- У-а --- Уча 0
U-ha U--- U-h- ---- Ucha
Minä olen oppinut. Аз-уч-х. А- у---- А- у-и-. -------- Аз учих. 0
Az -ch-k-. A- u------ A- u-h-k-. ---------- Az uchikh.
Minä olen oppinut koko illan. Аз учи----ла---чер. А- у--- ц--- в----- А- у-и- ц-л- в-ч-р- ------------------- Аз учих цяла вечер. 0
Az uchi-h-tsyal- vech--. A- u----- t----- v------ A- u-h-k- t-y-l- v-c-e-. ------------------------ Az uchikh tsyala vecher.
työskennellä Раб-тя Р----- Р-б-т- ------ Работя 0
R--o--a R------ R-b-t-a ------- Rabotya
Minä olen työskennellyt. Аз--аб----. А- р------- А- р-б-т-х- ----------- Аз работих. 0
Az--ab-ti--. A- r-------- A- r-b-t-k-. ------------ Az rabotikh.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Аз--а----х-----д-н. А- р------ ц-- д--- А- р-б-т-х ц-л д-н- ------------------- Аз работих цял ден. 0
Az-rabo--------a- den. A- r------- t---- d--- A- r-b-t-k- t-y-l d-n- ---------------------- Az rabotikh tsyal den.
syödä -м Я- Я- -- Ям 0
Y-m Y-- Y-m --- Yam
Minä olen syönyt. Аз ----. А- я---- А- я-о-. -------- Аз ядох. 0
A- y-d--h. A- y------ A- y-d-k-. ---------- Az yadokh.
Minä olen syönyt koko ruoan. Аз --я-о---сичк--- хра--. А- и----- в------- х----- А- и-я-о- в-и-к-т- х-а-а- ------------------------- Аз изядох всичката храна. 0
Az--z-a-ok--v---h---- -h-an-. A- i------- v-------- k------ A- i-y-d-k- v-i-h-a-a k-r-n-. ----------------------------- Az izyadokh vsichkata khrana.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!