Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   he ‫עבר 3‬

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

‫83 [שמונים ושלוש]‬

83 [shmonim w\'shalosh]

‫עבר 3‬

[avar 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi heprea Toista Lisää
puhua puhelimessa ‫----ן‬ ‫------ ‫-ט-פ-‬ ------- ‫לטלפן‬ 0
l'-a-f-n l------- l-t-l-e- -------- l'talfen
Minä olen puhunut puhelimessa. ‫--י טלפ----‬ ‫--- ט------- ‫-נ- ט-פ-ת-.- ------------- ‫אני טלפנתי.‬ 0
a-- ----a---. a-- t-------- a-i t-l-a-t-. ------------- ani tilfanti.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ‫כ--ה--ן ---נ---‬ ‫-- ה--- ט------- ‫-ל ה-מ- ט-פ-ת-.- ----------------- ‫כל הזמן טלפנתי.‬ 0
k-- ha-man ----an-i. k-- h----- t-------- k-l h-z-a- t-l-a-t-. -------------------- kol hazman tilfanti.
kysyä ‫---ו-‬ ‫------ ‫-ש-ו-‬ ------- ‫לשאול‬ 0
li----l l------ l-s-'-l ------- lish'ol
Minä olen kysynyt. ‫--- שא--י.‬ ‫--- ש------ ‫-נ- ש-ל-י-‬ ------------ ‫אני שאלתי.‬ 0
an- --a'---i. a-- s-------- a-i s-a-a-t-. ------------- ani sha'alti.
Minä olen aina kysynyt. ‫תמי- -א---.‬ ‫---- ש------ ‫-מ-ד ש-ל-י-‬ ------------- ‫תמיד שאלתי.‬ 0
t--i--sha-a---. t---- s-------- t-m-d s-a-a-t-. --------------- tamid sha'alti.
kertoa ‫לספ-‬ ‫----- ‫-ס-ר- ------ ‫לספר‬ 0
l-s---r l------ l-s-p-r ------- lesaper
Minä olen kertonut. ‫א-- ---ר-י-‬ ‫--- ס------- ‫-נ- ס-פ-ת-.- ------------- ‫אני סיפרתי.‬ 0
a-i -ipa--i. a-- s------- a-i s-p-r-i- ------------ ani siparti.
Minä olen kertonut koko tarinan. ‫-יפרתי א--כ--הסיפו-.‬ ‫------ א- כ- ה------- ‫-י-ר-י א- כ- ה-י-ו-.- ---------------------- ‫סיפרתי את כל הסיפור.‬ 0
s-p-r-i--- kol -a--p--. s------ e- k-- h------- s-p-r-i e- k-l h-s-p-r- ----------------------- siparti et kol hasipur.
oppia ‫ל---ד‬ ‫------ ‫-ל-ו-‬ ------- ‫ללמוד‬ 0
lilm-d l----- l-l-o- ------ lilmod
Minä olen oppinut. ‫אנ- ל-ד-י-‬ ‫--- ל------ ‫-נ- ל-ד-י-‬ ------------ ‫אני למדתי.‬ 0
a---lama--ti. a-- l-------- a-i l-m-d-t-. ------------- ani lamadeti.
Minä olen oppinut koko illan. ‫ל--תי-כ- ---ב-‬ ‫----- כ- ה----- ‫-מ-ת- כ- ה-ר-.- ---------------- ‫למדתי כל הערב.‬ 0
l----et--k-l---'er-v. l------- k-- h------- l-m-d-t- k-l h-'-r-v- --------------------- lamadeti kol ha'erev.
työskennellä ‫-עב--‬ ‫------ ‫-ע-ו-‬ ------- ‫לעבוד‬ 0
l----od l------ l-'-v-d ------- la'avod
Minä olen työskennellyt. ‫א-י--בד--.‬ ‫--- ע------ ‫-נ- ע-ד-י-‬ ------------ ‫אני עבדתי.‬ 0
a-i--v-de-i. a-- a------- a-i a-a-e-i- ------------ ani avadeti.
Minä olen työskennellyt koko päivän. ‫עב-תי -ל-היום-‬ ‫----- כ- ה----- ‫-ב-ת- כ- ה-ו-.- ---------------- ‫עבדתי כל היום.‬ 0
av-d-ti -o--ha--m. a------ k-- h----- a-a-e-i k-l h-y-m- ------------------ avadeti kol hayom.
syödä ‫-אכ-ל‬ ‫------ ‫-א-ו-‬ ------- ‫לאכול‬ 0
le--k-ol l------- l-'-k-o- -------- le'ekhol
Minä olen syönyt. ‫--י א---י.‬ ‫--- א------ ‫-נ- א-ל-י-‬ ------------ ‫אני אכלתי.‬ 0
an- --h-l-i. a-- a------- a-i a-h-l-i- ------------ ani akhalti.
Minä olen syönyt koko ruoan. ‫----- -ת כל ה-ו-ל-‬ ‫----- א- כ- ה------ ‫-כ-ת- א- כ- ה-ו-ל-‬ -------------------- ‫אכלתי את כל האוכל.‬ 0
ak-a-t- -----l -a'-khe-. a------ e- k-- h-------- a-h-l-i e- k-l h-'-k-e-. ------------------------ akhalti et kol ha'okhel.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!