Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   mk Минато време 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осумдесет и три]

83 [osoomdyesyet i tri]

Минато време 3

[Minato vryemye 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
puhua puhelimessa тел---ни-а т--------- т-л-ф-н-р- ---------- телефонира 0
t--l-e-on-ra t----------- t-e-y-f-n-r- ------------ tyelyefonira
Minä olen puhunut puhelimessa. Ј---т-л-ф--и---. Ј-- т----------- Ј-с т-л-ф-н-р-в- ---------------- Јас телефонирав. 0
Јas tye-ye--ni---. Ј-- t------------- Ј-s t-e-y-f-n-r-v- ------------------ Јas tyelyefonirav.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ја----л--в--м--тел-ф-н-рав. Ј-- ц--- в---- т----------- Ј-с ц-л- в-е-е т-л-ф-н-р-в- --------------------------- Јас цело време телефонирав. 0
Јas --ye--------y- ty-lye--ni--v. Ј-- t----- v------ t------------- Ј-s t-y-l- v-y-m-e t-e-y-f-n-r-v- --------------------------------- Јas tzyelo vryemye tyelyefonirav.
kysyä пр-шува п------ п-а-у-а ------- прашува 0
pr----ova p-------- p-a-h-o-a --------- prashoova
Minä olen kysynyt. Ј---пр---в. Ј-- п------ Ј-с п-а-а-. ----------- Јас прашав. 0
Јas pr-s---. Ј-- p------- Ј-s p-a-h-v- ------------ Јas prashav.
Minä olen aina kysynyt. Ј-с--екога--пра---ав. Ј-- с------ п-------- Ј-с с-к-г-ш п-а-у-а-. --------------------- Јас секогаш прашував. 0
Ј-s -ye-o-u-s- p--shoo-a-. Ј-- s--------- p---------- Ј-s s-e-o-u-s- p-a-h-o-a-. -------------------------- Јas syekoguash prashoovav.
kertoa ра-к---ва р-------- р-с-а-у-а --------- раскажува 0
ra--a-o--a r--------- r-s-a-o-v- ---------- raskaʐoova
Minä olen kertonut. Ј-с------жу-ав. Ј-- р---------- Ј-с р-с-а-у-а-. --------------- Јас раскажував. 0
Ј---ra--aʐoov-v. Ј-- r----------- Ј-s r-s-a-o-v-v- ---------------- Јas raskaʐoovav.
Minä olen kertonut koko tarinan. Јас -- -а-к--а- -------п-и-азна. Ј-- ј- р------- ц----- п-------- Ј-с ј- р-с-а-а- ц-л-т- п-и-а-н-. -------------------------------- Јас ја раскажав целата приказна. 0
Јa---a r----ʐav tzye-ata p--kaz--. Ј-- ј- r------- t------- p-------- Ј-s ј- r-s-a-a- t-y-l-t- p-i-a-n-. ---------------------------------- Јas јa raskaʐav tzyelata prikazna.
oppia учи у-- у-и --- учи 0
ooc-i o---- o-c-i ----- oochi
Minä olen oppinut. Ј-с-учев. Ј-- у---- Ј-с у-е-. --------- Јас учев. 0
Ј-s---c---v. Ј-- o------- Ј-s o-c-y-v- ------------ Јas oochyev.
Minä olen oppinut koko illan. Јас ---- ц--а-в-ч--. Ј-- у--- ц--- в----- Ј-с у-е- ц-л- в-ч-р- -------------------- Јас учев цела вечер. 0
Јas--o----v-tzy--a -y-c-y-r. Ј-- o------ t----- v-------- Ј-s o-c-y-v t-y-l- v-e-h-e-. ---------------------------- Јas oochyev tzyela vyechyer.
työskennellä работи р----- р-б-т- ------ работи 0
r-b--i r----- r-b-t- ------ raboti
Minä olen työskennellyt. Јас --б-тев. Ј-- р------- Ј-с р-б-т-в- ------------ Јас работев. 0
Јas -ab--y-v. Ј-- r-------- Ј-s r-b-t-e-. ------------- Јas rabotyev.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ја------те----л --н. Ј-- р------ ц-- д--- Ј-с р-б-т-в ц-л д-н- -------------------- Јас работев цел ден. 0
Ј---rabot-ev --y-- d-en. Ј-- r------- t---- d---- Ј-s r-b-t-e- t-y-l d-e-. ------------------------ Јas rabotyev tzyel dyen.
syödä ја-е ј--- ј-д- ---- јаде 0
јad-e ј---- ј-d-e ----- јadye
Minä olen syönyt. Ј-с ј-д--. Ј-- ј----- Ј-с ј-д-в- ---------- Јас јадев. 0
Јas --d-e-. Ј-- ј------ Ј-s ј-d-e-. ----------- Јas јadyev.
Minä olen syönyt koko ruoan. Ј-с го-и-ед-- ---ото -а--ње. Ј-- г- и----- ц----- ј------ Ј-с г- и-е-о- ц-л-т- ј-д-њ-. ---------------------------- Јас го изедов целото јадење. 0
Јas -u- --ye-----zy-l----ј-dy--y-. Ј-- g-- i------ t------- ј-------- Ј-s g-o i-y-d-v t-y-l-t- ј-d-e-y-. ---------------------------------- Јas guo izyedov tzyeloto јadyeњye.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!