Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   nl Verleden tijd 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [drieëntachtig]

Verleden tijd 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
puhua puhelimessa te--------n telefoneren 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Ik h-- g------------. Ik heb getelefoneerd. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ik h-- d- h--- t--- g------------. Ik heb de hele tijd getelefoneerd. 0
kysyä vr---n vragen 0
Minä olen kysynyt. Ik h-- g-------. Ik heb gevraagd. 0
Minä olen aina kysynyt. Ik h-- s----- g-------. Ik heb steeds gevraagd. 0
kertoa ve------n vertellen 0
Minä olen kertonut. Ik h-- v------. Ik heb verteld. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Ik h-- h-- h--- v------ v------. Ik heb het hele verhaal verteld. 0
oppia le--n leren 0
Minä olen oppinut. Ik h-- g------. Ik heb geleerd. 0
Minä olen oppinut koko illan. Ik h-- d- h--- a---- g------. Ik heb de hele avond geleerd. 0
työskennellä we---n werken 0
Minä olen työskennellyt. Ik h-- g------. Ik heb gewerkt. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ik h-- d- h--- d-- g------. Ik heb de hele dag gewerkt. 0
syödä et-n eten 0
Minä olen syönyt. Ik h-- g------. Ik heb gegeten. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ik h-- h-- e--- h------- o--------. Ik heb het eten helemaal opgegeten. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!