Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ru Прошедшая форма 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемьдесят три]

83 [vosemʹdesyat tri]

Прошедшая форма 3

[Proshedshaya forma 3]

suomi venäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa Го------ п- т------у Говорить по телефону 0
G------- p- t------- Go------ p- t------u Govoritʹ po telefonu G-v-r-t- p- t-l-f-n- --------------------
Minä olen puhunut puhelimessa. Я г------ / г------- п- т-------. Я говорил / говорила по телефону. 0
Y- g------ / g------- p- t-------. Ya g------ / g------- p- t-------. Ya govoril / govorila po telefonu. Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. -----------/---------------------.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я в-- в---- г------ / г------- п- т-------. Я все время говорил / говорила по телефону. 0
Y- v-- v----- g------ / g------- p- t-------. Ya v-- v----- g------ / g------- p- t-------. Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu. Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ----------------------/---------------------.
kysyä Сп-------ь Спрашивать 0
S---------- Sp--------ʹ Sprashivatʹ S-r-s-i-a-ʹ -----------
Minä olen kysynyt. Я с------ / с-------. Я спросил / спросила. 0
Y- s------ / s-------. Ya s------ / s-------. Ya sprosil / sprosila. Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. -----------/---------.
Minä olen aina kysynyt. Я в----- с-------- / с---------. Я всегда спрашивал / спрашивала. 0
Y- v----- s--------- / s----------. Ya v----- s--------- / s----------. Ya vsegda sprashival / sprashivala. Y- v-e-d- s-r-s-i-a- / s-r-s-i-a-a. ---------------------/------------.
kertoa Ра---------ь Рассказывать 0
R----------- Ra---------ʹ Rasskazyvatʹ R-s-k-z-v-t- ------------
Minä olen kertonut. Я р-------- / р---------. Я рассказал / рассказала. 0
Y- r-------- / r---------. Ya r-------- / r---------. Ya rasskazal / rasskazala. Y- r-s-k-z-l / r-s-k-z-l-. -------------/-----------.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я р-------- / р--------- в-- и------. Я рассказал / рассказала всю историю. 0
Y- r-------- / r--------- v--- i-------. Ya r-------- / r--------- v--- i-------. Ya rasskazal / rasskazala vsyu istoriyu. Y- r-s-k-z-l / r-s-k-z-l- v-y- i-t-r-y-. -------------/-------------------------.
oppia Уч--ь Учить 0
U----- Uc---ʹ Uchitʹ U-h-t- ------
Minä olen oppinut. Я у--- / у----. Я учил / учила. 0
Y- u---- / u-----. Ya u---- / u-----. Ya uchil / uchila. Y- u-h-l / u-h-l-. ---------/-------.
Minä olen oppinut koko illan. Я в--- в---- у--- / у----. Я весь вечер учил / учила. 0
Y- v--- v----- u---- / u-----. Ya v--- v----- u---- / u-----. Ya vesʹ vecher uchil / uchila. Y- v-s- v-c-e- u-h-l / u-h-l-. ---------------------/-------.
työskennellä Ра-----ь Работать 0
R------- Ra-----ʹ Rabotatʹ R-b-t-t- --------
Minä olen työskennellyt. Я р------ / р-------. Я работал / работала. 0
Y- r------ / r-------. Ya r------ / r-------. Ya rabotal / rabotala. Y- r-b-t-l / r-b-t-l-. -----------/---------.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я в--- д--- р------ / р-------. Я весь день работал / работала. 0
Y- v--- d--- r------ / r-------. Ya v--- d--- r------ / r-------. Ya vesʹ denʹ rabotal / rabotala. Y- v-s- d-n- r-b-t-l / r-b-t-l-. ---------------------/---------.
syödä Ес-ь Есть 0
Y---- Ye--ʹ Yestʹ Y-s-ʹ -----
Minä olen syönyt. Я п--- / п----. Я поел / поела. 0
Y- p---- / p-----. Ya p---- / p-----. Ya poyel / poyela. Y- p-y-l / p-y-l-. ---------/-------.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я с--- / с---- в-- п-----. Я съел / съела всю порцию. 0
Y- s---- / s----- v--- p-------. Ya s---- / s----- v--- p-------. Ya sʺyel / sʺyela vsyu portsiyu. Y- s-y-l / s-y-l- v-y- p-r-s-y-. ---------/---------------------.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!