Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sk Minulý čas 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [osemdesiattri]

Minulý čas 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
puhua puhelimessa telef---v-ť t---------- t-l-f-n-v-ť ----------- telefonovať 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Telefon-val----. T---------- s--- T-l-f-n-v-l s-m- ---------------- Telefonoval som. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. C-l- --s--om t-----n-v--. C--- č-- s-- t----------- C-l- č-s s-m t-l-f-n-v-l- ------------------------- Celý čas som telefonoval. 0
kysyä pý--ť -a p---- s- p-t-ť s- -------- pýtať sa 0
Minä olen kysynyt. O-ýta--so--s-. O----- s-- s-- O-ý-a- s-m s-. -------------- Opýtal som sa. 0
Minä olen aina kysynyt. V--y-s-m--a-pý-al. V--- s-- s- p----- V-d- s-m s- p-t-l- ------------------ Vždy som sa pýtal. 0
kertoa r-zp--vať r-------- r-z-r-v-ť --------- rozprávať 0
Minä olen kertonut. Roz--á-a---om. R-------- s--- R-z-r-v-l s-m- -------------- Rozprával som. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. R-zprá-----o--celý-p-----. R-------- s-- c--- p------ R-z-r-v-l s-m c-l- p-í-e-. -------------------------- Rozprával som celý príbeh. 0
oppia uči- -a u--- s- u-i- s- ------- učiť sa 0
Minä olen oppinut. U------m -a. U--- s-- s-- U-i- s-m s-. ------------ Učil som sa. 0
Minä olen oppinut koko illan. U--l-s-m--- c--ý---č--. U--- s-- s- c--- v----- U-i- s-m s- c-l- v-č-r- ----------------------- Učil som sa celý večer. 0
työskennellä p-a-o-ať p------- p-a-o-a- -------- pracovať 0
Minä olen työskennellyt. Pra--val--o-. P------- s--- P-a-o-a- s-m- ------------- Pracoval som. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Pracov-l-so--c----d-ň. P------- s-- c--- d--- P-a-o-a- s-m c-l- d-ň- ---------------------- Pracoval som celý deň. 0
syödä je-ť j--- j-s- ---- jesť 0
Minä olen syönyt. J-d----om. J---- s--- J-d-l s-m- ---------- Jedol som. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Zje-o----m-ce-é j-d-o. Z----- s-- c--- j----- Z-e-o- s-m c-l- j-d-o- ---------------------- Zjedol som celé jedlo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!