Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ti ሕሉፍ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ሰማንያንሰለስተን]

83 [semaniyaniselesiteni]

ሕሉፍ 3

[ḥilufi 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
puhua puhelimessa ደ--፣--ድዋል ደ--- ም--- ደ-ለ- ም-ዋ- --------- ደወለ፣ ምድዋል 0
de--le- --d--ali d------ m------- d-w-l-፣ m-d-w-l- ---------------- dewele፣ midiwali
Minä olen puhunut puhelimessa. ኣነ --ለ-ኔረ። ኣ- ደ-- ኔ-- ኣ- ደ-ለ ኔ-። ---------- ኣነ ደዊለ ኔረ። 0
ane dew--- nēr-። a-- d----- n---- a-e d-w-l- n-r-። ---------------- ane dewīle nēre።
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ብዙሕ--- ክድ-ል -ዒ-። ብ-- ግ- ክ--- ው--- ብ-ሕ ግ- ክ-ው- ው-ለ- ---------------- ብዙሕ ግዜ ክድውል ውዒለ። 0
b---h----i-ē k---wi-- -i-ī--። b------ g--- k------- w------ b-z-h-i g-z- k-d-w-l- w-‘-l-። ----------------------------- bizuḥi gizē kidiwili wi‘īle።
kysyä ሓ-ተ፣-ቶ ሓ----- ሓ-ተ-ሕ- ------ ሓተተ፣ሕቶ 0
ḥate--፣h-ito h------------ h-a-e-e-h-i-o ------------- ḥatete፣ḥito
Minä olen kysynyt. ሓ-ተ-ኔረ። ሓ-- ኔ-- ሓ-ተ ኔ-። ------- ሓቲተ ኔረ። 0
h-atī-e-nēr-። h------ n---- h-a-ī-e n-r-። ------------- ḥatīte nēre።
Minä olen aina kysynyt. ብዙሕ ግ--ሓ-- -ረ። ብ-- ግ- ሓ-- ኔ-- ብ-ሕ ግ- ሓ-ተ ኔ-። -------------- ብዙሕ ግዜ ሓቲተ ኔረ። 0
bi-u-̣i---z--ḥatī-e nē--። b------ g--- h------ n---- b-z-h-i g-z- h-a-ī-e n-r-። -------------------------- bizuḥi gizē ḥatīte nēre።
kertoa ነ-ረ-ኣዘን--፣ ም-ን-ው ነ--------- ም---- ነ-ረ-ኣ-ን-ወ- ም-ን-ው ---------------- ነገረ፣ኣዘንተወ፣ ምዝንታው 0
n--er-፣a---i--we፣ miz----a-i n---------------- m--------- n-g-r-፣-z-n-t-w-፣ m-z-n-t-w- ---------------------------- negere፣azenitewe፣ mizinitawi
Minä olen kertonut. ኣ---ነግር --። ኣ- እ--- ኔ-- ኣ- እ-ግ- ኔ-። ----------- ኣን እነግር ኔረ። 0
ani -n--ir---ēre። a-- i------ n---- a-i i-e-i-i n-r-። ----------------- ani inegiri nēre።
Minä olen kertonut koko tarinan. ኣነ----ጊዜ --ኽ-እ-ግር---። ኣ- ኩ- ጊ- ታ-- እ--- ኔ-- ኣ- ኩ- ጊ- ታ-ኽ እ-ግ- ኔ-። --------------------- ኣነ ኩሉ ጊዜ ታሪኽ እነግር ኔረ። 0
a-e---l---īz- tarīh-i-ineg-ri-----። a-- k--- g--- t------ i------ n---- a-e k-l- g-z- t-r-h-i i-e-i-i n-r-። ----------------------------------- ane kulu gīzē tarīẖi inegiri nēre።
oppia ምጽናዕ--ም--ር ም---- ም--- ም-ና-; ም-ሃ- ---------- ምጽናዕ; ምምሃር 0
m-t--i--‘-; m--i-ari m---------- m------- m-t-’-n-‘-; m-m-h-r- -------------------- mits’ina‘i; mimihari
Minä olen oppinut. ኣነ--መ----ረ። ኣ- እ--- ኔ-- ኣ- እ-ሃ- ኔ-። ----------- ኣነ እመሃር ኔረ። 0
a-e i-eha---n-r-። a-- i------ n---- a-e i-e-a-i n-r-። ----------------- ane imehari nēre።
Minä olen oppinut koko illan. ኣ- ም-እ --ት-ክመ---ው--። ኣ- ም-- ም-- ክ--- ው--- ኣ- ም-እ ም-ት ክ-ሃ- ው-ለ- -------------------- ኣነ ምሉእ ምሸት ክመሃር ውዒለ። 0
a-e-mil-’i --sh-ti-k--eh--i ---īl-። a-- m----- m------ k------- w------ a-e m-l-’- m-s-e-i k-m-h-r- w-‘-l-። ----------------------------------- ane milu’i misheti kimehari wi‘īle።
työskennellä ስራሕ-ም-ራሕ ስ------- ስ-ሕ-ም-ራ- -------- ስራሕ፣ምስራሕ 0
s-r---i፣---ir--̣i s---------------- s-r-h-i-m-s-r-h-i ----------------- siraḥi፣misiraḥi
Minä olen työskennellyt. ኣ---ሰ-ሕ -ረ። ኣ- እ--- ኔ-- ኣ- እ-ር- ኔ-። ----------- ኣነ እሰርሕ ኔረ። 0
an- -s-r-ḥi-nēre። a-- i------- n---- a-e i-e-i-̣- n-r-። ------------------ ane iseriḥi nēre።
Minä olen työskennellyt koko päivän. ኣ- ም-----ልቲ እ-ር- ኔረ። ኣ- ም-- መ--- እ--- ኔ-- ኣ- ም-እ መ-ል- እ-ር- ኔ-። -------------------- ኣነ ምሉእ መዓልቲ እሰርሕ ኔረ። 0
an--milu----e‘-li-ī-is--i-̣- n--e። a-- m----- m------- i------- n---- a-e m-l-’- m-‘-l-t- i-e-i-̣- n-r-። ---------------------------------- ane milu’i me‘alitī iseriḥi nēre።
syödä በ--፣-ም--ዕ በ--- ም--- በ-ዐ- ም-ላ- --------- በልዐ፣ ምብላዕ 0
b-l-‘ā፣ mi--l-‘i b------ m------- b-l-‘-፣ m-b-l-‘- ---------------- beli‘ā፣ mibila‘i
Minä olen syönyt. ኣነ ብሊዐ። ኣ- ብ--- ኣ- ብ-ዐ- ------- ኣነ ብሊዐ። 0
a-- --lī‘-። a-- b------ a-e b-l-‘-። ----------- ane bilī‘ā።
Minä olen syönyt koko ruoan. ኣነ------እቲ ምግ- በሊዐዮ-። ኣ- ብ--- እ- ም-- በ--- ። ኣ- ብ-ሉ- እ- ም-ቢ በ-ዐ- ። --------------------- ኣነ ብምሉኡ እቲ ምግቢ በሊዐዮ ። 0
ane -im----u i-ī-migi-- be--‘-y--። a-- b------- i-- m----- b------- ። a-e b-m-l-’- i-ī m-g-b- b-l-‘-y- ። ---------------------------------- ane bimilu’u itī migibī belī‘āyo ።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!