Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ti ሕሉፍ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ሰማንያንሰለስተን]

83 [semaniyaniselesiteni]

ሕሉፍ 3

ḥilufi 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
puhua puhelimessa ደወለ፣ -ድ-ል ደ___ ም___ ደ-ለ- ም-ዋ- --------- ደወለ፣ ምድዋል 0
d---le፣----iwali d______ m_______ d-w-l-፣ m-d-w-l- ---------------- dewele፣ midiwali
Minä olen puhunut puhelimessa. ኣነ -ዊ- ኔ-። ኣ_ ደ__ ኔ__ ኣ- ደ-ለ ኔ-። ---------- ኣነ ደዊለ ኔረ። 0
a-e ---īl- -ēre። a__ d_____ n____ a-e d-w-l- n-r-። ---------------- ane dewīle nēre።
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ብዙ- -ዜ--ድ-ል--ዒ-። ብ__ ግ_ ክ___ ው___ ብ-ሕ ግ- ክ-ው- ው-ለ- ---------------- ብዙሕ ግዜ ክድውል ውዒለ። 0
b-zuḥ---iz--k---w--- wi--l-። b_____ g___ k_______ w______ b-z-h-i g-z- k-d-w-l- w-‘-l-። ----------------------------- bizuḥi gizē kidiwili wi‘īle።
kysyä ሓተተ-ሕቶ ሓ_____ ሓ-ተ-ሕ- ------ ሓተተ፣ሕቶ 0
ḥ--e-e፣-̣-to ḥ__________ h-a-e-e-h-i-o ------------- ḥatete፣ḥito
Minä olen kysynyt. ሓ-ተ-ኔ-። ሓ__ ኔ__ ሓ-ተ ኔ-። ------- ሓቲተ ኔረ። 0
h---īte-nē--። ḥ_____ n____ h-a-ī-e n-r-። ------------- ḥatīte nēre።
Minä olen aina kysynyt. ብ-ሕ--ዜ ሓቲ--ኔ-። ብ__ ግ_ ሓ__ ኔ__ ብ-ሕ ግ- ሓ-ተ ኔ-። -------------- ብዙሕ ግዜ ሓቲተ ኔረ። 0
bi-u-̣- ---ē--̣--īt- -ēre። b_____ g___ ḥ_____ n____ b-z-h-i g-z- h-a-ī-e n-r-። -------------------------- bizuḥi gizē ḥatīte nēre።
kertoa ነገ-፣-ዘ-ተወ፣ ምዝ--ው ነ_________ ም____ ነ-ረ-ኣ-ን-ወ- ም-ን-ው ---------------- ነገረ፣ኣዘንተወ፣ ምዝንታው 0
n-ge--፣aze-it---፣---z--i---i n________________ m_________ n-g-r-፣-z-n-t-w-፣ m-z-n-t-w- ---------------------------- negere፣azenitewe፣ mizinitawi
Minä olen kertonut. ኣን እ-ግር ኔረ። ኣ_ እ___ ኔ__ ኣ- እ-ግ- ኔ-። ----------- ኣን እነግር ኔረ። 0
a-i -----r----r-። a__ i______ n____ a-i i-e-i-i n-r-። ----------------- ani inegiri nēre።
Minä olen kertonut koko tarinan. ኣነ -- ጊ----- -ነ---ኔ-። ኣ_ ኩ_ ጊ_ ታ__ እ___ ኔ__ ኣ- ኩ- ጊ- ታ-ኽ እ-ግ- ኔ-። --------------------- ኣነ ኩሉ ጊዜ ታሪኽ እነግር ኔረ። 0
a-e k--u---zē-ta----- --egiri--ēr-። a__ k___ g___ t_____ i______ n____ a-e k-l- g-z- t-r-h-i i-e-i-i n-r-። ----------------------------------- ane kulu gīzē tarīẖi inegiri nēre።
oppia ም-ና-- ምምሃር ም____ ም___ ም-ና-; ም-ሃ- ---------- ምጽናዕ; ምምሃር 0
mi--’in---;---m---ri m__________ m_______ m-t-’-n-‘-; m-m-h-r- -------------------- mits’ina‘i; mimihari
Minä olen oppinut. ኣነ -መ----ረ። ኣ_ እ___ ኔ__ ኣ- እ-ሃ- ኔ-። ----------- ኣነ እመሃር ኔረ። 0
a-----e------ēr-። a__ i______ n____ a-e i-e-a-i n-r-። ----------------- ane imehari nēre።
Minä olen oppinut koko illan. ኣነ --- ም-ት ክመ---ውዒ-። ኣ_ ም__ ም__ ክ___ ው___ ኣ- ም-እ ም-ት ክ-ሃ- ው-ለ- -------------------- ኣነ ምሉእ ምሸት ክመሃር ውዒለ። 0
an- m--u-i mis-e-- -i-e--r- -i‘īle። a__ m_____ m______ k_______ w______ a-e m-l-’- m-s-e-i k-m-h-r- w-‘-l-። ----------------------------------- ane milu’i misheti kimehari wi‘īle።
työskennellä ስራ--ምስራሕ ስ_______ ስ-ሕ-ም-ራ- -------- ስራሕ፣ምስራሕ 0
s-r--̣--mi---aḥi s______________ s-r-h-i-m-s-r-h-i ----------------- siraḥi፣misiraḥi
Minä olen työskennellyt. ኣነ -ሰ-- --። ኣ_ እ___ ኔ__ ኣ- እ-ር- ኔ-። ----------- ኣነ እሰርሕ ኔረ። 0
a---ise---̣i--ēre። a__ i______ n____ a-e i-e-i-̣- n-r-። ------------------ ane iseriḥi nēre።
Minä olen työskennellyt koko päivän. ኣነ --እ-------ሰ-ሕ-ኔ-። ኣ_ ም__ መ___ እ___ ኔ__ ኣ- ም-እ መ-ል- እ-ር- ኔ-። -------------------- ኣነ ምሉእ መዓልቲ እሰርሕ ኔረ። 0
an----l----me---i----se--h-i---re። a__ m_____ m_______ i______ n____ a-e m-l-’- m-‘-l-t- i-e-i-̣- n-r-። ---------------------------------- ane milu’i me‘alitī iseriḥi nēre።
syödä በልዐ፣--ብላዕ በ___ ም___ በ-ዐ- ም-ላ- --------- በልዐ፣ ምብላዕ 0
bel--ā- -ib---‘i b______ m_______ b-l-‘-፣ m-b-l-‘- ---------------- beli‘ā፣ mibila‘i
Minä olen syönyt. ኣነ ብሊ-። ኣ_ ብ___ ኣ- ብ-ዐ- ------- ኣነ ብሊዐ። 0
an---i--‘ā። a__ b______ a-e b-l-‘-። ----------- ane bilī‘ā።
Minä olen syönyt koko ruoan. ኣነ--ም-ኡ-እ---ግ- በሊዐ- ። ኣ_ ብ___ እ_ ም__ በ___ ። ኣ- ብ-ሉ- እ- ም-ቢ በ-ዐ- ። --------------------- ኣነ ብምሉኡ እቲ ምግቢ በሊዐዮ ። 0
a-e-b-m-lu’- --- ----bī -e-ī‘-y- ። a__ b_______ i__ m_____ b_______ ። a-e b-m-l-’- i-ī m-g-b- b-l-‘-y- ። ---------------------------------- ane bimilu’u itī migibī belī‘āyo ።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tigrinja (1-100) MP3 tigrinja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!