Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   tr Geçmiş zaman 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [seksen üç]

Geçmiş zaman 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
puhua puhelimessa te----- e---k telefon etmek 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Te----- e----. Telefon ettim. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. De----- t------ e----. Devamlı telefon ettim. 0
kysyä so---k sormak 0
Minä olen kysynyt. So----. Sordum. 0
Minä olen aina kysynyt. He- s-----. Hep sordum. 0
kertoa an-----k anlatmak 0
Minä olen kertonut. An------. Anlattım. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Bü--- h------- a-------. Bütün hikâyeyi anlattım. 0
oppia öğ-----k öğrenmek 0
Minä olen oppinut. Öğ------. Öğrendim. 0
Minä olen oppinut koko illan. Bü--- a---- ö-------. Bütün akşam öğrendim. 0
työskennellä ça-----k çalışmak 0
Minä olen työskennellyt. Ça------. Çalıştım. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Bü--- g-- ç-------. Bütün gün çalıştım. 0
syödä ye--- y---k yemek yemek 0
Minä olen syönyt. Ye--- y----. Yemek yedim. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ye----- h------ y----. Yemeğin hepsini yedim. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!