Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   uk Минулий час 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [вісімдесят три]

83 [visimdesyat try]

Минулий час 3

[Mynulyy̆ chas 3]

suomi ukraina Toista Lisää
puhua puhelimessa Те---------и Телефонувати 0
T----------- Te---------y Telefonuvaty T-l-f-n-v-t- ------------
Minä olen puhunut puhelimessa. Я т---------- / т-----------. Я телефонував / телефонувала. 0
Y- t---------- / t-----------. YA t---------- / t-----------. YA telefonuvav / telefonuvala. Y- t-l-f-n-v-v / t-l-f-n-v-l-. ---------------/-------------.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я в--- ч-- т---------- / т-----------. Я весь час телефонував / телефонувала. 0
Y- v--- c--- t---------- / t-----------. YA v--- c--- t---------- / t-----------. YA vesʹ chas telefonuvav / telefonuvala. Y- v-s- c-a- t-l-f-n-v-v / t-l-f-n-v-l-. -------------------------/-------------.
kysyä За-------и Запитувати 0
Z--------- Za-------y Zapytuvaty Z-p-t-v-t- ----------
Minä olen kysynyt. Я з------ / з-------. Я запитав / запитала. 0
Y- z------ / z-------. YA z------ / z-------. YA zapytav / zapytala. Y- z-p-t-v / z-p-t-l-. -----------/---------.
Minä olen aina kysynyt. Я з-------- / з--------- з-----. Я запитував / запитувала завжди. 0
Y- z-------- / z--------- z------. YA z-------- / z--------- z------. YA zapytuvav / zapytuvala zavzhdy. Y- z-p-t-v-v / z-p-t-v-l- z-v-h-y. -------------/-------------------.
kertoa Ро--------и Розповідати 0
R---------- Ro--------y Rozpovidaty R-z-o-i-a-y -----------
Minä olen kertonut. Я р------- / р--------. Я розповів / розповіла. 0
Y- r------- / r--------. YA r------- / r--------. YA rozpoviv / rozpovila. Y- r-z-o-i- / r-z-o-i-a. ------------/----------.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я р------- / р-------- ц--- і------. Я розповів / розповіла цілу історію. 0
Y- r------- / r-------- t---- i-------. YA r------- / r-------- t---- i-------. YA rozpoviv / rozpovila tsilu istoriyu. Y- r-z-o-i- / r-z-o-i-a t-i-u i-t-r-y-. ------------/-------------------------.
oppia Вч----я Вчитися 0
V-------- Vc------a Vchytysya V-h-t-s-a ---------
Minä olen oppinut. Я в----- / в------. Я вчився / вчилася. 0
Y- v------- / v--------. YA v------- / v--------. YA vchyvsya / vchylasya. Y- v-h-v-y- / v-h-l-s-a. ------------/----------.
Minä olen oppinut koko illan. Я в----- / в------ ц---- в----. Я вчився / вчилася цілий вечір. 0
Y- v------- / v-------- t-----̆ v-----. YA v------- / v-------- t------ v-----. YA vchyvsya / vchylasya tsilyy̆ vechir. Y- v-h-v-y- / v-h-l-s-a t-i-y-̆ v-c-i-. ------------/-----------------̆-------.
työskennellä Пр------и Працювати 0
P---------- Pr--------y Pratsyuvaty P-a-s-u-a-y -----------
Minä olen työskennellyt. Я п------- / п--------. Я працював / працювала. 0
Y- p--------- / p----------. YA p--------- / p----------. YA pratsyuvav / pratsyuvala. Y- p-a-s-u-a- / p-a-s-u-a-a. --------------/------------.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я п------- / п-------- в--- д---. Я працював / працювала весь день. 0
Y- p--------- / p---------- v--- d---. YA p--------- / p---------- v--- d---. YA pratsyuvav / pratsyuvala vesʹ denʹ. Y- p-a-s-u-a- / p-a-s-u-a-a v-s- d-n-. --------------/----------------------.
syödä Їс-и Їсти 0
Ïs-- Ï--y Ïsty Ïs-y -̈---
Minä olen syönyt. Я з--- / з----. Я з’їв / з’їла. 0
Y- z--̈v / z--̈l-. YA z---- / z-----. YA zʺïv / zʺïla. Y- z-ïv / z-ïl-. ------̈--/----̈--.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я з--- / з---- у-- ї--. Я з’їв / з’їла усю їжу. 0
Y- z--̈v / z--̈l- u--- ïz--. YA z---- / z----- u--- i----. YA zʺïv / zʺïla usyu ïzhu. Y- z-ïv / z-ïl- u-y- ïz-u. ------̈--/----̈---------̈---.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!