Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 1   »   lt Klausimai — praeitis 1

85 [kahdeksankymmentäviisi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 1

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 1

85 [aštuoniasdešimt penki]

Klausimai — praeitis 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Kuinka paljon te olette juoneet? K--k----s---šg-r--e? K--- (---- i-------- K-e- (-ū-) i-g-r-t-? -------------------- Kiek (jūs) išgėrėte? 0
Kuinka paljon te olette tehneet töitä? K-e------) dirb--e? K--- (---- d------- K-e- (-ū-) d-r-o-e- ------------------- Kiek (jūs) dirbote? 0
Kuinka paljon te olette kirjoittaneet? K----(jūs) --rašėte? K--- (---- p-------- K-e- (-ū-) p-r-š-t-? -------------------- Kiek (jūs) parašėte? 0
Kuinka te olette nukkuneet? Ka-p---ūs) -i-go-o-e? K--- (---- m--------- K-i- (-ū-) m-e-o-o-e- --------------------- Kaip (jūs) miegojote? 0
Kuinka te olette läpäisseet testin? K--p ---s)--š---kėt----zam---? K--- (---- i-------- e-------- K-i- (-ū-) i-l-i-ė-e e-z-m-n-? ------------------------------ Kaip (jūs) išlaikėte egzaminą? 0
Kuinka te olette löytäneet tien? Kai- (jū---ra-o-e-keli-? K--- (---- r----- k----- K-i- (-ū-) r-d-t- k-l-ą- ------------------------ Kaip (jūs) radote kelią? 0
Kenen kanssa te olette puhuneet? Su-k-- --ūs)--a-bėj---? S- k-- (---- k--------- S- k-o (-ū-) k-l-ė-o-e- ----------------------- Su kuo (jūs) kalbėjote? 0
Kenen kanssa te olette sopineet tapaamisen? Su-ku- --ū-) su-it--ėt-? S- k-- (---- s---------- S- k-o (-ū-) s-s-t-r-t-? ------------------------ Su kuo (jūs) susitarėte? 0
Kenen kanssa te olette juhlineet syntymäpäivää? S- --o (j--)-š-en--t--g-mt-d----? S- k-- (---- š------- g---------- S- k-o (-ū-) š-e-t-t- g-m-a-i-n-? --------------------------------- Su kuo (jūs) šventėte gimtadienį? 0
Missä te olette olleet? K-r ----- b--o-e? K-- (---- b------ K-r (-ū-) b-v-t-? ----------------- Kur (jūs) buvote? 0
Missä te olette asuneet? K-- -jūs) --v-n--e? K-- (---- g-------- K-r (-ū-) g-v-n-t-? ------------------- Kur (jūs) gyvenote? 0
Missä te olette työskennelleet? K-- (j--)-d-r--t-? K-- (---- d------- K-r (-ū-) d-r-o-e- ------------------ Kur (jūs) dirbote? 0
Mitä te olette suositelleet? K- -j-s)--asiūlėte? K- (---- p--------- K- (-ū-) p-s-ū-ė-e- ------------------- Ką (jūs) pasiūlėte? 0
Mitä te olette syöneet? Ką-(-ū-) -a-g--e? K- (---- v------- K- (-ū-) v-l-ė-e- ----------------- Ką (jūs) valgėte? 0
Mitä te saitte tietää? Ką-(---)-s-ž---jot-? K- (---- s---------- K- (-ū-) s-ž-n-j-t-? -------------------- Ką (jūs) sužinojote? 0
Kuinka nopeasti te olette ajaneet? Ko--u --ei-iu --ūs)-v-ži----e? K---- g------ (---- v--------- K-k-u g-e-č-u (-ū-) v-ž-a-o-e- ------------------------------ Kokiu greičiu (jūs) važiavote? 0
Kuinka kauan te olette lentäneet? K-i--ilga- (j--- s-r-dote? K--- i---- (---- s-------- K-i- i-g-i (-ū-) s-r-d-t-? -------------------------- Kaip ilgai (jūs) skridote? 0
Kuinka korkealle te olette hypänneet? Kai- -uk-tai --ūs---ššok--e? K--- a------ (---- i-------- K-i- a-k-t-i (-ū-) i-š-k-t-? ---------------------------- Kaip aukštai (jūs) iššokote? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Afrikan kielet

Afrikassa puhutaan paljon erilaisia kieliä. Millään muulla mantereella ei ole niin paljon erilaisia kieliä. Afrikan kielten kirjo on vaikuttava. Afrikassa arvoidaan olevan noin 2 000 kieltä. Kaikki nämä kielet eivät kuitenkaan ole samanlaisia! Aivan päinvastoin – ne ovat usein täysin erilaisia! Afrikan kielet kuuluvat neljään eri kieliperheeseen. Joillakin Afrikan kielistä on täysin ainutlaatuisia piirteitä. Niissä on esimerkiksi äänteitä, joita ulkomaalaiset eivät kykene matkimaan. Maarajat eivät ole aina kielirajoja Afrikassa. Joillakin alueilla on paljon eri kieliä. Tansaniassa puhutaan esimerkiksi kaikkiin neljään kieliperheeseen kuuluvia kieliä. Afrikaans on Afrikan kielissä poikkeuksellinen. Kieli syntyi siirtomaa-ajalla. Tuohon aikaan eri maanosista peräisin olevat ihmiset tapasivat toisensa. He tulivat Afrikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Uusi kieli kehittyi näistä kohtaamistilanteista. Afrikaansissa on vaikutteita monista kielistä. Se on kuitenkin läheisintä sukua hollannin kielelle. Nykyisin afrikaansia puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa enemmän kuin missään muualla. Kaikkein epätavallisin afrikkalainen kieli on rumpukieli. Jokainen viesti voidaan teoriassa lähettää rummuilla. Rummuilla viestitettävät kielet ovat toonikieliä. Sanojen ja tavujen merkitys riippuu äänteiden sävelkorkeudesta. Se tarkoittaa, että rumpujen pitää matkia äänteitä. Jopa lapset Afrikassa ymmärtävät rumpujen kieltä. Ja se toimii hyvin tehokkaasti… Rumpukieli kuuluu jopa 12 kilometrin päähän!