Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   hr Pitati – prošlost 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [osamdeset i šest]

Pitati – prošlost 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Koju--i -r-vat- -osio? K--- s- k------ n----- K-j- s- k-a-a-u n-s-o- ---------------------- Koju si kravatu nosio? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? K--i -ut--s- k--io-/-----l-? K--- a--- s- k---- / k------ K-j- a-t- s- k-p-o / k-p-l-? ---------------------------- Koji auto si kupio / kupila? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? N- --je si s--n-vi-e---e-p------/ --etp-----a? N- k--- s- s- n----- p--------- / p----------- N- k-j- s- s- n-v-n- p-e-p-a-i- / p-e-p-a-i-a- ---------------------------------------------- Na koje si se novine pretplatio / pretplatila? 0
Kenet te olette nähneet? Kog---te --d-e-i? K--- s-- v------- K-g- s-e v-d-e-i- ----------------- Koga ste vidjeli? 0
Kenet te olette tavanneet? K-ga-st- -reli? K--- s-- s----- K-g- s-e s-e-i- --------------- Koga ste sreli? 0
Kenet te olette tunnistaneet? K----st----e-o-na-i? K--- s-- p---------- K-g- s-e p-e-o-n-l-? -------------------- Koga ste prepoznali? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Ka-a s---s--u-t--i? K--- s-- s- u------ K-d- s-e s- u-t-l-? ------------------- Kada ste se ustali? 0
Milloin te olette aloittaneet? Kad------z---č-l-? K--- s-- z-------- K-d- s-e z-p-č-l-? ------------------ Kada ste započeli? 0
Milloin te olette lopettaneet? Ka-- s-- pr---a--? K--- s-- p-------- K-d- s-e p-e-t-l-? ------------------ Kada ste prestali? 0
Miksi te olette heränneet? Z-što --e se -----di--? Z---- s-- s- p--------- Z-š-o s-e s- p-o-u-i-i- ----------------------- Zašto ste se probudili? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Z-št--s-- p---ali --i-elj? Z---- s-- p------ u------- Z-š-o s-e p-s-a-i u-i-e-j- -------------------------- Zašto ste postali učitelj? 0
Miksi te otitte taksin? Z--to--te u-el- t-ks-? Z---- s-- u---- t----- Z-š-o s-e u-e-i t-k-i- ---------------------- Zašto ste uzeli taksi? 0
Mistä te olette tulleet? O-akle--t--do---? O----- s-- d----- O-a-l- s-e d-š-i- ----------------- Odakle ste došli? 0
Minne te olette menneet? K--o -te-išl-? K--- s-- i---- K-m- s-e i-l-? -------------- Kamo ste išli? 0
Missä te olette olleet? G-je st--bi-i? G--- s-- b---- G-j- s-e b-l-? -------------- Gdje ste bili? 0
Ketä sinä olet auttanut? K--e -i p--o-a--- po-ogl-? K--- s- p------ / p------- K-m- s- p-m-g-o / p-m-g-a- -------------------------- Kome si pomogao / pomogla? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Kom--si ---a- - pis---? K--- s- p---- / p------ K-m- s- p-s-o / p-s-l-? ----------------------- Kome si pisao / pisala? 0
Kenelle sinä olet vastannut? Ko-e -i-o---v--io---od--vo---a? K--- s- o-------- / o---------- K-m- s- o-g-v-r-o / o-g-v-r-l-? ------------------------------- Kome si odgovorio / odgovorila? 0

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…