Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   lv Jautājumi – pagātne 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [astoņdesmit seši]

Jautājumi – pagātne 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? K-d- --kla-a-ti -u nēsā--? K--- k--------- t- n------ K-d- k-k-a-a-t- t- n-s-j-? -------------------------- Kādu kaklasaiti tu nēsāji? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? Kād- m----u-tu no-i-k-? K--- m----- t- n------- K-d- m-š-n- t- n-p-r-i- ----------------------- Kādu mašīnu tu nopirki? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? Kādu ----i -- -b-nē-i? K--- a---- t- a------- K-d- a-ī-i t- a-o-ē-i- ---------------------- Kādu avīzi tu abonēji? 0
Kenet te olette nähneet? Ko --s ----ējā-? K- J-- r-------- K- J-s r-d-ē-ā-? ---------------- Ko Jūs redzējāt? 0
Kenet te olette tavanneet? K- Jū- -a---ā-? K- J-- s------- K- J-s s-t-k-t- --------------- Ko Jūs satikāt? 0
Kenet te olette tunnistaneet? K--J-----p--ināt? K- J-- a--------- K- J-s a-p-z-n-t- ----------------- Ko Jūs atpazināt? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Kad--ū---i--ēlā---s? K-- J-- p----------- K-d J-s p-e-ē-ā-i-s- -------------------- Kad Jūs piecēlāties? 0
Milloin te olette aloittaneet? K------ ----t? K-- J-- s----- K-d J-s s-k-t- -------------- Kad Jūs sākāt? 0
Milloin te olette lopettaneet? Ka---ū- bei-z-t? K-- J-- b------- K-d J-s b-i-z-t- ---------------- Kad Jūs beidzāt? 0
Miksi te olette heränneet? Kā-ē---ū- -a--dā-ie-? K---- J-- p---------- K-p-c J-s p-m-d-t-e-? --------------------- Kāpēc Jūs pamodāties? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? K-p-- --s --u----p-r --olotāj-? K---- J-- k----- p-- s--------- K-p-c J-s k-u-ā- p-r s-o-o-ā-u- ------------------------------- Kāpēc Jūs kļuvāt par skolotāju? 0
Miksi te otitte taksin? Kā--- --s-pa----- t-k--metr-? K---- J-- p------ t---------- K-p-c J-s p-ņ-m-t t-k-o-e-r-? ----------------------------- Kāpēc Jūs paņēmāt taksometru? 0
Mistä te olette tulleet? No -ur------j-s-atnācāt? N- k------- j-- a------- N- k-r-e-e- j-s a-n-c-t- ------------------------ No kurienes jūs atnācāt? 0
Minne te olette menneet? Uz-ku--en---ū----z-ā-āt? U- k------ j-- a-------- U- k-r-e-i j-s a-z-ā-ā-? ------------------------ Uz kurieni jūs aizgājāt? 0
Missä te olette olleet? K-r---- bijāt? K-- J-- b----- K-r J-s b-j-t- -------------- Kur Jūs bijāt? 0
Ketä sinä olet auttanut? Ka- -- --l-dzēj-? K-- t- p--------- K-m t- p-l-d-ē-i- ----------------- Kam tu palīdzēji? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? K--------kst-j-? K-- t- r-------- K-m t- r-k-t-j-? ---------------- Kam tu rakstīji? 0
Kenelle sinä olet vastannut? Kam------b-l--ji? K-- t- a--------- K-m t- a-b-l-ē-i- ----------------- Kam tu atbildēji? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…