Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   nl Vragen – Verleden tijd 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [zesentachtig]

Vragen – Verleden tijd 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? We--- s------- h-- j- g-------? Welke stropdas heb je gedragen? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? We--- a--- h-- j- g------? Welke auto heb je gekocht? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? Op w---- k---- b-- j- g----------? Op welke krant ben je geabonneerd? 0
Kenet te olette nähneet? Wi- h---- u g-----? Wie heeft u gezien? 0
Kenet te olette tavanneet? Wi- h---- u o------? Wie heeft u ontmoet? 0
Kenet te olette tunnistaneet? Wi- h---- u h------? Wie heeft u herkend? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Wa----- b--- u o--------? Wanneer bent u opgestaan? 0
Milloin te olette aloittaneet? Wa----- b--- u b-------? Wanneer bent u begonnen? 0
Milloin te olette lopettaneet? Wa----- b--- u o---------? Wanneer bent u opgehouden? 0
Miksi te olette heränneet? Wa---- b--- u w----- g-------? Waarom bent u wakker geworden? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Wa---- b--- u l----- g-------? Waarom bent u leraar geworden? 0
Miksi te otitte taksin? Wa---- h---- u e-- t--- g------? Waarom heeft u een taxi genomen? 0
Mistä te olette tulleet? Wa-- b--- u v------ g------? Waar bent u vandaan gekomen? 0
Minne te olette menneet? Wa-- b--- u n------ g-----? Waar bent u naartoe gegaan? 0
Missä te olette olleet? Wa-- b--- u g------? Waar bent u geweest? 0
Ketä sinä olet auttanut? Wi- h-- j- g-------? Wie heb je geholpen? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Wi- h-- j- g---------? Wie heb je geschreven? 0
Kenelle sinä olet vastannut? Wi- h-- j- g---------? Wie heb je geantwoord? 0

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…