Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   sv Fråga – förfluten tid 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [åttiosex]

Fråga – förfluten tid 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Vi---n -l-p---ade------ -ig? V----- s---- h--- d- p- d--- V-l-e- s-i-s h-d- d- p- d-g- ---------------------------- Vilken slips hade du på dig? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? Vi--e- b-- ha--du -ö--? V----- b-- h-- d- k---- V-l-e- b-l h-r d- k-p-? ----------------------- Vilken bil har du köpt? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? Vil--n t--n-n------d- --en-mer-r-t --? V----- t------ h-- d- p----------- p-- V-l-e- t-d-i-g h-r d- p-e-u-e-e-a- p-? -------------------------------------- Vilken tidning har du prenumererat på? 0
Kenet te olette nähneet? Vem ----d--se-t? V-- h-- d- s---- V-m h-r d- s-t-? ---------------- Vem har du sett? 0
Kenet te olette tavanneet? Ve- ha- du -rä-fa-? V-- h-- d- t------- V-m h-r d- t-ä-f-t- ------------------- Vem har du träffat? 0
Kenet te olette tunnistaneet? V-m -a--d----nt i---? V-- h-- d- k--- i---- V-m h-r d- k-n- i-e-? --------------------- Vem har du känt igen? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Nä--h-r-----ått u--? N-- h-- n- g--- u--- N-r h-r n- g-t- u-p- -------------------- När har ni gått upp? 0
Milloin te olette aloittaneet? N-r-ha--n---ö--at? N-- h-- n- b------ N-r h-r n- b-r-a-? ------------------ När har ni börjat? 0
Milloin te olette lopettaneet? Nä--h-r n- s-u--t? N-- h-- n- s------ N-r h-r n- s-u-a-? ------------------ När har ni slutat? 0
Miksi te olette heränneet? Var-ör ha- -i --k---? V----- h-- n- v------ V-r-ö- h-r n- v-k-a-? --------------------- Varför har ni vaknat? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Var-ö--bl-v-n-----ar-? V----- b--- n- l------ V-r-ö- b-e- n- l-r-r-? ---------------------- Varför blev ni lärare? 0
Miksi te otitte taksin? Var--r-har ni--ag-t-e- -axi? V----- h-- n- t---- e- t---- V-r-ö- h-r n- t-g-t e- t-x-? ---------------------------- Varför har ni tagit en taxi? 0
Mistä te olette tulleet? Va-t-k-mme- ni ifrå-? V--- k----- n- i----- V-r- k-m-e- n- i-r-n- --------------------- Vart kommer ni ifrån? 0
Minne te olette menneet? V-r---ar n- ----? V--- h-- n- g---- V-r- h-r n- g-t-? ----------------- Vart har ni gått? 0
Missä te olette olleet? Var -a- ni v--it? V-- h-- n- v----- V-r h-r n- v-r-t- ----------------- Var har ni varit? 0
Ketä sinä olet auttanut? Vem -ar--u h---p-? V-- h-- d- h------ V-m h-r d- h-ä-p-? ------------------ Vem har du hjälpt? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Vem --- -u ---ivi---ill? V-- h-- d- s------ t---- V-m h-r d- s-r-v-t t-l-? ------------------------ Vem har du skrivit till? 0
Kenelle sinä olet vastannut? V-- h-- d--sv----? V-- h-- d- s------ V-m h-r d- s-a-a-? ------------------ Vem har du svarat? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…