Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   ca Subordinades amb si

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [noranta-tres]

Subordinades amb si

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. N- -- s- -’est--a. N- s- s- m-------- N- s- s- m-e-t-m-. ------------------ No sé si m’estima. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. N--s---------arà. N- s- s- t------- N- s- s- t-r-a-à- ----------------- No sé si tornarà. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. N--sé -- -- tr-ca-à. N- s- s- e- t------- N- s- s- e- t-u-a-à- -------------------- No sé si em trucarà. 0
Rakastaakohan hän minua? S--m--s-i--- -- h- --. S- m-------- N- h- s-- S- m-e-t-m-? N- h- s-. ---------------------- Si m’estima? No ho sé. 0
Tuleekohan hän takasin? Si-t------? No--- s-. S- t------- N- h- s-- S- t-r-a-à- N- h- s-. --------------------- Si tornarà? No ho sé. 0
Soittaakohan hän minulle? S--e---r--ar-? No ho--é. S- e- t------- N- h- s-- S- e- t-u-a-à- N- h- s-. ------------------------ Si em trucarà? No ho sé. 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. E----eg---o si pe--- -n--i. E- p------- s- p---- e- m-- E- p-e-u-t- s- p-n-a e- m-. --------------------------- Em pregunto si pensa en mi. 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. E- --e-un-- s---n -é un--a-tra. E- p------- s- e- t- u-- a----- E- p-e-u-t- s- e- t- u-a a-t-a- ------------------------------- Em pregunto si en té una altra. 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. Em -reg------i--e----x. E- p------- s- m------- E- p-e-u-t- s- m-n-e-x- ----------------------- Em pregunto si menteix. 0
Ajatteleekohan hän minua? N- sé-s- p-nsa--n -i. N- s- s- p---- e- m-- N- s- s- p-n-a e- m-. --------------------- No sé si pensa en mi. 0
Onkohan hänellä joku toinen? No s- s- ---t- u-a--ltra. N- s- s- e- t- u-- a----- N- s- s- e- t- u-a a-t-a- ------------------------- No sé si en té una altra. 0
Puhuukohan hän totta? N- s- si --- ---v-rita-. N- s- s- d-- l- v------- N- s- s- d-u l- v-r-t-t- ------------------------ No sé si diu la veritat. 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. Du-to -ue rea-------- --r---. D---- q-- r------- l- a------ D-b-o q-e r-a-m-n- l- a-r-d-. ----------------------------- Dubto que realment li agradi. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. D---- qu- m-e----gui. D---- q-- m---------- D-b-o q-e m-e-c-i-u-. --------------------- Dubto que m’escrigui. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. Du--o-q-e e- c-s----b --. D---- q-- e- c--- a-- m-- D-b-o q-e e- c-s- a-b m-. ------------------------- Dubto que es casi amb mi. 0
Pitääköhän hän minusta todella? S---i -gr-do-----h---é. S- l- a------ N- h- s-- S- l- a-r-d-? N- h- s-. ----------------------- Si li agrado? No ho sé. 0
Kirjoittaakohan hän minulle? Si-m--s-riu--? ---h- --. S- m---------- N- h- s-- S- m-e-c-i-r-? N- h- s-. ------------------------ Si m’escriurà? No ho sé. 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? S---s--as-r----b-mi? -o-h----. S- e- c----- a-- m-- N- h- s-- S- e- c-s-r- a-b m-? N- h- s-. ------------------------------ Si es casarà amb mi? No ho sé. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…