Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   fr Subordonnées avec si

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [quatre-vingt-treize]

Subordonnées avec si

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. J- n------ p-s s’-l-------. J- n- s--- p-- s--- m------ J- n- s-i- p-s s-i- m-a-m-. --------------------------- Je ne sais pas s’il m’aime. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. Je--- sais-pas-s’il-v----venir. J- n- s--- p-- s--- v- r------- J- n- s-i- p-s s-i- v- r-v-n-r- ------------------------------- Je ne sais pas s’il va revenir. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. J---e s-i- p---s--- v- -----eler. J- n- s--- p-- s--- v- m--------- J- n- s-i- p-s s-i- v- m-a-p-l-r- --------------------------------- Je ne sais pas s’il va m’appeler. 0
Rakastaakohan hän minua? E- s’il m’a--e ? E- s--- m----- ? E- s-i- m-a-m- ? ---------------- Et s’il m’aime ? 0
Tuleekohan hän takasin? E---’i-----ient ? E- s--- r------ ? E- s-i- r-v-e-t ? ----------------- Et s’il revient ? 0
Soittaakohan hän minulle? E---’il m’-pp-ll--? E- s--- m-------- ? E- s-i- m-a-p-l-e ? ------------------- Et s’il m’appelle ? 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. J--me---ma-d--s’il-p--s- -----. J- m- d------ s--- p---- à m--- J- m- d-m-n-e s-i- p-n-e à m-i- ------------------------------- Je me demande s’il pense à moi. 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. Je-m- d-man-e s-i--en-a-u-e-a---e. J- m- d------ s--- e- a u-- a----- J- m- d-m-n-e s-i- e- a u-e a-t-e- ---------------------------------- Je me demande s’il en a une autre. 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. J---e-d---nd----il---nt. J- m- d------ s--- m---- J- m- d-m-n-e s-i- m-n-. ------------------------ Je me demande s’il ment. 0
Ajatteleekohan hän minua? Et s’i---ense-- m---? E- s--- p---- à m-- ? E- s-i- p-n-e à m-i ? --------------------- Et s’il pense à moi ? 0
Onkohan hänellä joku toinen? Et s’-- -n a un- -u----? E- s--- e- a u-- a---- ? E- s-i- e- a u-e a-t-e ? ------------------------ Et s’il en a une autre ? 0
Puhuukohan hän totta? Et--’i- di- -a -é---- ? E- s--- d-- l- v----- ? E- s-i- d-t l- v-r-t- ? ----------------------- Et s’il dit la vérité ? 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. J------e-qu-i-----i-- v-------. J- d---- q---- m----- v-------- J- d-u-e q-’-l m-a-m- v-a-m-n-. ------------------------------- Je doute qu’il m’aime vraiment. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. Je--ou-e q--i---’écr--e. J- d---- q---- m-------- J- d-u-e q-’-l m-é-r-v-. ------------------------ Je doute qu’il m’écrive. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. J---ou-- qu’----’-pouse. J- d---- q---- m-------- J- d-u-e q-’-l m-é-o-s-. ------------------------ Je doute qu’il m’épouse. 0
Pitääköhän hän minusta todella? Et -’---m’-im- ? E- s--- m----- ? E- s-i- m-a-m- ? ---------------- Et s’il m’aime ? 0
Kirjoittaakohan hän minulle? E-----l --éc----? E- s--- m------ ? E- s-i- m-é-r-t ? ----------------- Et s’il m’écrit ? 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? E- -’-----ép-u-e-? E- s--- m------- ? E- s-i- m-é-o-s- ? ------------------ Et s’il m’épouse ? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…