Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   lv Palīgteikumi ar vai

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [deviņdesmit trīs]

Palīgteikumi ar vai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. Es -ezi-u, -ai vi-š --n-----. E- n------ v-- v--- m--- m--- E- n-z-n-, v-i v-ņ- m-n- m-l- ----------------------------- Es nezinu, vai viņš mani mīl. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. E- n--inu- v-- ---š-n-k---t--k-ļ. E- n------ v-- v--- n--- a------- E- n-z-n-, v-i v-ņ- n-k- a-p-k-ļ- --------------------------------- Es nezinu, vai viņš nāks atpakaļ. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. Es --zi-u- --i--i-- --n----zv--īs. E- n------ v-- v--- m-- p--------- E- n-z-n-, v-i v-ņ- m-n p-e-v-n-s- ---------------------------------- Es nezinu, vai viņš man piezvanīs. 0
Rakastaakohan hän minua? Va- --ņš --n-----? V-- v--- m--- m--- V-i v-ņ- m-n- m-l- ------------------ Vai viņš mani mīl? 0
Tuleekohan hän takasin? V---viņ--n-ks a-pa-aļ? V-- v--- n--- a------- V-i v-ņ- n-k- a-p-k-ļ- ---------------------- Vai viņš nāks atpakaļ? 0
Soittaakohan hän minulle? V-i-v-ņ------p--z-a---? V-- v--- m-- p--------- V-i v-ņ- m-n p-e-v-n-s- ----------------------- Vai viņš man piezvanīs? 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. Es--aut--u-s--- --i---ņš -om----r-m-n-? E- j------ s--- v-- v--- d--- p-- m---- E- j-u-ā-u s-v- v-i v-ņ- d-m- p-r m-n-? --------------------------------------- Es jautāju sev, vai viņš domā par mani? 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. E--j----ju -ev,-va- v-ņ-m--- kā-a --ta? E- j------ s--- v-- v---- i- k--- c---- E- j-u-ā-u s-v- v-i v-ņ-m i- k-d- c-t-? --------------------------------------- Es jautāju sev, vai viņam ir kāda cita? 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. Es ja--ā----e-- v-- ---- melo? E- j------ s--- v-- v--- m---- E- j-u-ā-u s-v- v-i v-ņ- m-l-? ------------------------------ Es jautāju sev, vai viņš melo? 0
Ajatteleekohan hän minua? V-i viņš dom- -ar m--i? V-- v--- d--- p-- m---- V-i v-ņ- d-m- p-r m-n-? ----------------------- Vai viņš domā par mani? 0
Onkohan hänellä joku toinen? V-i-v-ņ-- i---āda --t-? V-- v---- i- k--- c---- V-i v-ņ-m i- k-d- c-t-? ----------------------- Vai viņam ir kāda cita? 0
Puhuukohan hän totta? Vai --ņ--saka patie--bu? V-- v--- s--- p--------- V-i v-ņ- s-k- p-t-e-ī-u- ------------------------ Vai viņš saka patiesību? 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. Es--a----, vai -s-viņ-m ---iešām--atī--. E- š------ v-- e- v---- p------- p------ E- š-u-o-, v-i e- v-ņ-m p-t-e-ā- p-t-k-. ---------------------------------------- Es šaubos, vai es viņam patiešām patīku. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. E--ša--os,-vai -i-š --n -a---ī-. E- š------ v-- v--- m-- r------- E- š-u-o-, v-i v-ņ- m-n r-k-t-s- -------------------------------- Es šaubos, vai viņš man rakstīs. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. Es ša-b-s,--a- -i-- -a-i-pr-c--. E- š------ v-- v--- m--- p------ E- š-u-o-, v-i v-ņ- m-n- p-e-ē-. -------------------------------- Es šaubos, vai viņš mani precēs. 0
Pitääköhän hän minusta todella? V----s v--am pa---š-m pa-īku? V-- e- v---- p------- p------ V-i e- v-ņ-m p-t-e-ā- p-t-k-? ----------------------------- Vai es viņam patiešām patīku? 0
Kirjoittaakohan hän minulle? Vai----š-m-- -a--t-s? V-- v--- m-- r------- V-i v-ņ- m-n r-k-t-s- --------------------- Vai viņš man rakstīs? 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? Va--vi-š ---i-------? V-- v--- m--- p------ V-i v-ņ- m-n- p-e-ē-? --------------------- Vai viņš mani precēs? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…