Lauseita

fi Konjunktioita 2   »   lv Saikļi 2

95 [yhdeksänkymmentäviisi]

Konjunktioita 2

Konjunktioita 2

95 [deviņdesmit pieci]

Saikļi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Mistä lähtien hän ei tee enää töitä? Kop- -u-a-l------i-- v-ir----st---ā? K--- k--- l---- v--- v---- n-------- K-p- k-r- l-i-a v-ņ- v-i-s n-s-r-d-? ------------------------------------ Kopš kura laika viņa vairs nestrādā? 0
Naimisiinmenostanne lähtien? Ko-š ---p--c--u--e-? K--- i- p----------- K-p- i- p-e-ē-u-i-s- -------------------- Kopš ir precējusies? 0
Kyllä, hän ei enää tee töitä siitä lähtien, kun hän meni naimisiin. Jā, viņ- v--r--ne-tr-dā----p---r---e--j-s--s. J-- v--- v---- n-------- k--- i- p----------- J-, v-ņ- v-i-s n-s-r-d-, k-p- i- p-e-ē-u-i-s- --------------------------------------------- Jā, viņa vairs nestrādā, kopš ir precējusies. 0
Sen jälkeen, kun hän meni naimisiin, hän ei ole enää tehnyt töitä. K-pš---ņa--r------j-----,----a--a-rs -e-tr--ā. K--- v--- i- p----------- v--- v---- n-------- K-p- v-ņ- i- p-e-ē-u-i-s- v-ņ- v-i-s n-s-r-d-. ---------------------------------------------- Kopš viņa ir precējusies, viņa vairs nestrādā. 0
Siitä lähtien, kun he tuntevat toisensa, he ovat onnellisia. K-p--viņi--az-s- -i----o-r-, -iņ---r -aimī--. K--- v--- p----- v---- o---- v--- i- l------- K-p- v-ņ- p-z-s- v-e-s o-r-, v-ņ- i- l-i-ī-i- --------------------------------------------- Kopš viņi pazīst viens otru, viņi ir laimīgi. 0
Siitä lähtien, kun heillä on lapsia, he käyvät harvoin ulkona. K-pš viņiem-ir-b-r--,-vi-i-r-ti -a-t--u--iz-et. K--- v----- i- b----- v--- r--- k--- k-- i----- K-p- v-ņ-e- i- b-r-i- v-ņ- r-t- k-u- k-r i-i-t- ----------------------------------------------- Kopš viņiem ir bērni, viņi reti kaut kur iziet. 0
Milloin hän puhuu puhelimessa? Ka- -i-- ru-- p- tel--onu? K-- v--- r--- p- t-------- K-d v-ņ- r-n- p- t-l-f-n-? -------------------------- Kad viņa runā pa telefonu? 0
Matkan aikanako? B-a-ci--- --ik-? B-------- l----- B-a-c-e-a l-i-ā- ---------------- Brauciena laikā? 0
Kyllä, autoa ajaessaan. J-, k-d vi-- --auc -r -a-īnu. J-- k-- v--- b---- a- m------ J-, k-d v-ņ- b-a-c a- m-š-n-. ----------------------------- Jā, kad viņa brauc ar mašīnu. 0
Hän puhuu puhelimessa autoa ajaessaan. V-ņa --nā----te----n---k-----a-- ar-mašīnu. V--- r--- p- t-------- k-- b---- a- m------ V-ņ- r-n- p- t-l-f-n-, k-d b-a-c a- m-š-n-. ------------------------------------------- Viņa runā pa telefonu, kad brauc ar mašīnu. 0
Hän katsoo televisiota silittäessään. Vi---sk--ās---l--izor-,---d -lu-i-a. V--- s----- t---------- k-- g------- V-ņ- s-a-ā- t-l-v-z-r-, k-d g-u-i-a- ------------------------------------ Viņa skatās televizoru, kad gludina. 0
Hän kuuntelee musiikkia tehdessään tehtäviään. Viņa k-----s-m-----, -a--pi-da-u--e-umus. V--- k------ m------ k-- p---- u--------- V-ņ- k-a-s-s m-z-k-, k-d p-l-a u-d-v-m-s- ----------------------------------------- Viņa klausās mūziku, kad pilda uzdevumus. 0
En näe mitään, jos minulla ei ole silmälaseja. E- -e-o ----d-u-----m-n---- b-iļļ-. E- n--- n------- j- m-- n-- b------ E- n-k- n-r-d-u- j- m-n n-v b-i-ļ-. ----------------------------------- Es neko neredzu, ja man nav briļļu. 0
En ymmärrä mitään, jos musiikki on niin kovalla. E- ne-o -es----tu---a--ūz----ir--ik--ka--. E- n--- n--------- j- m----- i- t-- s----- E- n-k- n-s-p-o-u- j- m-z-k- i- t-k s-a-a- ------------------------------------------ Es neko nesaprotu, ja mūzika ir tik skaļa. 0
En haista mitään, jos minulla on nuha. Es-neko ne-a--u---a-m-- -r-ie----. E- n--- n------- j- m-- i- i------ E- n-k- n-s-o-u- j- m-n i- i-s-a-. ---------------------------------- Es neko nesaožu, ja man ir iesnas. 0
Otamme taksin, jos sataa. M-s------m-t-ksom-tr-,----līs --e-u-. M-- ņ----- t---------- j- l-- l------ M-s ņ-m-i- t-k-o-e-r-, j- l-s l-e-u-. ------------------------------------- Mēs ņemsim taksometru, ja līs lietus. 0
Matkustamme maailman ympäri, jos voitamme lotossa. Mē- -pc-ļo-im --saul-, j---aim-sim l--e--j-. M-- a-------- p------- j- l------- l-------- M-s a-c-ļ-s-m p-s-u-i- j- l-i-ē-i- l-t-r-j-. -------------------------------------------- Mēs apceļosim pasauli, ja laimēsim loterijā. 0
Aloitamme syömään, ellei hän tule pian. M-s s-ks-m ēst--ja ------r-z-n-----k-āt. M-- s----- ē--- j- v--- d--- n---- k---- M-s s-k-i- ē-t- j- v-ņ- d-ī- n-b-s k-ā-. ---------------------------------------- Mēs sāksim ēst, ja viņa drīz nebūs klāt. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Euroopan unionin kielet

Euroopan unionissa on nykyisin yli 25 maata. Tulevaisuudessa yhä useampi maa kuuluu unioniin. Uusi maa tavallisesti tarkoittaa myös uutta kieltä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa puhutaan yli 20 kieltä. Kaikki unionin kielet ovat tasa-arvoisia. Kielten moninaisuus on kiehtovaa. Mutta se voi myös johtaa ongelmiin. Epäilijät uskovat, että monet kielet ovat esteenä Euroopan unionille. Ne estävät tehokasta yhteistyötä. Siksi monet ajattelevat, että pitäisi olla yksi yhteinen kieli. Kaikkien maiden pitäisi kyetä kommunikoimaan tällä kielellä. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa. Mitään kieltä ei voi nimetä ainoaksi viralliseksi kieleksi. Muut maat kokisivat joutuvansa huonompaan asemaan. Eikä Euroopassa ole todella neutraalia kieltä… Keinotekoinen kieli kuten esperanto ei liioin toimisi. Maan kulttuuri heijastuu aina kieleen. Siksi mikään maa ei halua luopua kielestään. Maat näkevät kielessään osan identiteettiään. Kielipolitiikka on tärkeä asia EU:n ohjelmassa. Monikielisyydellä on jopa oma komissaari. EU:lla on maailmassa eniten kääntäjiä ja tulkkeja. Noin 3 500 ihmistä työskentelee yhden sopimuksen aikaansaamiseksi. Aivan kaikkia asiakirjoja ei kuitenkaan voida aina kääntää. Se veisi liikaa aikaa ja maksaisi liian paljon. Useimmat asiakirjat käännetään vain muutamalle kielelle. Kielten monilukuisuus on yksi EU:n suurimpia haasteita. Euroopan tulisi yhdistyä kadottamatta monia identiteettejään!