Lauseita

fi Genetiivi   »   af Genitief

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [nege en negentig]

Genitief

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
ystäväni kissa my---i---i--se kat m- v------- s- k-- m- v-i-n-i- s- k-t ------------------ my vriendin se kat 0
ystäväni koira my -r-e----e-h--d m- v----- s- h--- m- v-i-n- s- h-n- ----------------- my vriend se hond 0
lapsieni leikkikalut my-k-n-----s- spe--goed m- k------ s- s-------- m- k-n-e-s s- s-e-l-o-d ----------------------- my kinders se speelgoed 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Di- is -- --ll--- s--j-s. D-- i- m- k------ s- j--- D-t i- m- k-l-e-a s- j-s- ------------------------- Dit is my kollega se jas. 0
Tämä on työkaverini auto. D-- i--my --l---a-s--m--or. D-- i- m- k------ s- m----- D-t i- m- k-l-e-a s- m-t-r- --------------------------- Dit is my kollega se motor. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. D-- is my -olle-------e--. D-- i- m- k------ s- w---- D-t i- m- k-l-e-a s- w-r-. -------------------------- Dit is my kollega se werk. 0
Paidan nappi on irti. D-e -em- s- k-oo--i--af. D-- h--- s- k---- i- a-- D-e h-m- s- k-o-p i- a-. ------------------------ Die hemp se knoop is af. 0
Autotallin avain on poissa. Di--m--o--u-s se---eu--l-is w-g. D-- m-------- s- s------ i- w--- D-e m-t-r-u-s s- s-e-t-l i- w-g- -------------------------------- Die motorhuis se sleutel is weg. 0
Pomon tietokone on rikki. D-e --a- s- re-e-a-r -- st----n-. D-- b--- s- r------- i- s-------- D-e b-a- s- r-k-n-a- i- s-u-k-n-. --------------------------------- Die baas se rekenaar is stukkend. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? Wie is --e-m----e se-o--r-? W-- i- d-- m----- s- o----- W-e i- d-e m-i-i- s- o-e-s- --------------------------- Wie is die meisie se ouers? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? H-e ----ek----h--r -u--s s- -ui-? H-- k-- e- b- h--- o---- s- h---- H-e k-m e- b- h-a- o-e-s s- h-i-? --------------------------------- Hoe kom ek by haar ouers se huis? 0
Talo on kadun päässä. Di--h--- -t-a- aa----- --nd- v-n d-e -t---t. D-- h--- s---- a-- d-- e---- v-- d-- s------ D-e h-i- s-a-n a-n d-e e-n-e v-n d-e s-r-a-. -------------------------------------------- Die huis staan aan die einde van die straat. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? W-- i--d----a----a----- --o--ta- van-Sw-----la--? W-- i- d-- n--- v-- d-- h------- v-- S----------- W-t i- d-e n-a- v-n d-e h-o-s-a- v-n S-i-s-r-a-d- ------------------------------------------------- Wat is die naam van die hoofstad van Switserland? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? W------di- t-t-l-va- -ie b--k? W-- i- d-- t---- v-- d-- b---- W-t i- d-e t-t-l v-n d-e b-e-? ------------------------------ Wat is die titel van die boek? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? W-t -- d-----r--se---n---- ---na-e? W-- i- d-- b--- s- k------ s- n---- W-t i- d-e b-r- s- k-n-e-s s- n-m-? ----------------------------------- Wat is die bure se kinders se name? 0
Milloin on lasten koululoma? Wanne-r--s--i--k-nde-s se -k--lv---n-i-? W------ i- d-- k------ s- s------------- W-n-e-r i- d-e k-n-e-s s- s-o-l-a-a-s-e- ---------------------------------------- Wanneer is die kinders se skoolvakansie? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? W---ee--i--d-- -----r----s--e----e? W------ i- d-- d----- s- s--------- W-n-e-r i- d-e d-k-e- s- s-r-e-u-e- ----------------------------------- Wanneer is die dokter se spreekure? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? W-- -s d---ope-i--stye-v-n---e m---u-? W-- i- d-- o---------- v-- d-- m------ W-t i- d-e o-e-i-g-t-e v-n d-e m-s-u-? -------------------------------------- Wat is die openingstye van die museum? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!