Lauseita

fi Genetiivi   »   bs Genitiv

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [devedeset i devet]

Genitiv

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
ystäväni kissa Mačk- -oj----ij---l-i-e M---- m--- p----------- M-č-a m-j- p-i-a-e-j-c- ----------------------- Mačka moje prijateljice 0
ystäväni koira Pa- m-g------t-l-a P-- m-- p--------- P-s m-g p-i-a-e-j- ------------------ Pas mog prijatelja 0
lapsieni leikkikalut I-r---e--oje--j--e I------ m--- d---- I-r-č-e m-j- d-e-e ------------------ Igračke moje djece 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Ovo--- m-n--l---- kol-g-. O-- j- m----- m-- k------ O-o j- m-n-i- m-g k-l-g-. ------------------------- Ovo je mantil mog kolege. 0
Tämä on työkaverini auto. Ov-----a--o --j--k-le--c-. O-- j- a--- m--- k-------- O-o j- a-t- m-j- k-l-g-c-. -------------------------- Ovo je auto moje kolegice. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. O----e p--ao ----h--o---a. O-- j- p---- m---- k------ O-o j- p-s-o m-j-h k-l-g-. -------------------------- Ovo je posao mojih kolega. 0
Paidan nappi on irti. Dugme na k-š-lj- je -tp---. D---- n- k------ j- o------ D-g-e n- k-š-l-i j- o-p-l-. --------------------------- Dugme na košulji je otpalo. 0
Autotallin avain on poissa. Klj---o- --r--- j--n--ta-. K---- o- g----- j- n------ K-j-č o- g-r-ž- j- n-s-a-. -------------------------- Ključ od garaže je nestao. 0
Pomon tietokone on rikki. Še-o- -----u--- -----kvare-. Š---- k-------- j- p-------- Š-f-v k-m-j-t-r j- p-k-a-e-. ---------------------------- Šefov kompjuter je pokvaren. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K- su-ro-i--lj--d--vo-čice? K- s- r-------- d---------- K- s- r-d-t-l-i d-e-o-č-c-? --------------------------- Ko su roditelji djevojčice? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? K-ko -a -o-e-----kuć---jen-- rodit-lj-? K--- d- d---- d- k--- n----- r--------- K-k- d- d-đ-m d- k-ć- n-e-i- r-d-t-l-a- --------------------------------------- Kako da dođem do kuće njenih roditelja? 0
Talo on kadun päässä. K--- -t--- na -ra-u-uli--. K--- s---- n- k---- u----- K-ć- s-o-i n- k-a-u u-i-e- -------------------------- Kuća stoji na kraju ulice. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? Ka-------o-- -l-vni-g--d -vi-a----? K--- s- z--- g----- g--- Š--------- K-k- s- z-v- g-a-n- g-a- Š-i-a-s-e- ----------------------------------- Kako se zove glavni grad Švicarske? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Ko-- j-------- -n-ige? K--- j- n----- k------ K-j- j- n-s-o- k-j-g-? ---------------------- Koji je naslov knjige? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? K-ko s-----u-d-e-a -d ko-----? K--- s- z--- d---- o- k------- K-k- s- z-v- d-e-a o- k-m-i-e- ------------------------------ Kako se zovu djeca od komšije? 0
Milloin on lasten koululoma? K-da-j- ----s-- r-sp----dje-e? K--- j- š------ r------ d----- K-d- j- š-o-s-i r-s-u-t d-e-e- ------------------------------ Kada je školski raspust djece? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? Ka-a ---d-kt-r-vi t-r-m-----a p-c-j---e? K--- s- d-------- t------- z- p--------- K-d- s- d-k-o-o-i t-r-m-n- z- p-c-j-n-e- ---------------------------------------- Kada su doktorovi terimini za pacijente? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? Kada -e-------n m----? K--- j- o------ m----- K-d- j- o-v-r-n m-z-j- ---------------------- Kada je otvoren muzej? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!