Lauseita

fi Genetiivi   »   sq Gjinore

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [nёntёdhjetёenёntё]

Gjinore

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
ystäväni kissa ma-ja e s-o--s---me m---- e s----- s--- m-c-a e s-o-e- s-m- ------------------- macja e shoqes sime 0
ystäväni koira qen- i s-o--- --m q--- i s----- t-- q-n- i s-o-u- t-m ----------------- qeni i shokut tim 0
lapsieni leikkikalut l-dr-- - -ё-i-ё-- tё -i l----- e f------- t- m- l-d-a- e f-m-j-v- t- m- ----------------------- lodrat e fёmijёve tё mi 0
Tämä on työkaverini päällystakki. K----sh-ё-palltoja-e kol--u- -i-. K-- ё---- p------- e k------ t--- K-o ё-h-ё p-l-t-j- e k-l-g-t t-m- --------------------------------- Kjo ёshtё palltoja e kolegut tim. 0
Tämä on työkaverini auto. K-o ё-h---mak-na ---o--g-- si-e. K-- ё---- m----- e k------ s---- K-o ё-h-ё m-k-n- e k-l-g-s s-m-. -------------------------------- Kjo ёshtё makina e koleges sime. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. K---ёsht- p----e--o-egё-e-tё mi. K-- ё---- p--- e k------- t- m-- K-o ё-h-ё p-n- e k-l-g-v- t- m-. -------------------------------- Kjo ёshtё puna e kolegёve tё mi. 0
Paidan nappi on irti. K-psa---kё-i---- sim- ---tё ----tu-. K---- e k------- s--- ё---- k------- K-p-a e k-m-s-ё- s-m- ё-h-ё k-p-t-r- ------------------------------------ Kopsa e kёmishёs sime ёshtё kёputur. 0
Autotallin avain on poissa. Çe--i i ---a--i- -- humbu-. Ç---- i g------- k- h------ Ç-l-i i g-r-z-i- k- h-m-u-. --------------------------- Çelsi i garazhit ka humbur. 0
Pomon tietokone on rikki. Ko-p----ri i----f-t---ht--pri--ur. K--------- i s----- ё---- p------- K-m-j-t-r- i s-e-i- ё-h-ё p-i-h-r- ---------------------------------- Kompjuteri i shefit ёshtё prishur. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K-sh j--- p-i-dёrit-e -a--ёs? K--- j--- p-------- e v------ K-s- j-n- p-i-d-r-t e v-j-ё-? ----------------------------- Kush janё prindёrit e vajzёs? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? S- ---d-t------t--s-t--i- e -ri---rv--t-a-? S- m--- t- v-- t- s------ e p-------- t---- S- m-n- t- v-j t- s-t-p-a e p-i-d-r-e t-a-? ------------------------------------------- Si mund tё vij te shtёpia e prindёrve tuaj? 0
Talo on kadun päässä. S------ ё-h-ё n--fund -ё r-ugёs. S------ ё---- n- f--- t- r------ S-t-p-a ё-h-ё n- f-n- t- r-u-ё-. -------------------------------- Shtёpia ёshtё nё fund tё rrugёs. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? S--q-he----y-----t--- --icrёs? S- q---- k--------- i Z------- S- q-h-t k-y-q-t-t- i Z-i-r-s- ------------------------------ Si quhet kryeqyteti i Zvicrёs? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Si-q-h-t -it-l-- i-l---i-? S- q---- t------ i l------ S- q-h-t t-t-l-i i l-b-i-? -------------------------- Si quhet titulli i librit? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? Si--uh---fё-ijёt e fqin-ё-e? S- q---- f------ e f-------- S- q-h-n f-m-j-t e f-i-j-v-? ---------------------------- Si quhen fёmijёt e fqinjёve? 0
Milloin on lasten koululoma? K---jan- --shi-e--v-ro-- tё-fёmij-ve? K-- j--- p------- v----- t- f-------- K-r j-n- p-s-i-e- v-r-r- t- f-m-j-v-? ------------------------------------- Kur janё pushimet verore tё fёmijёve? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? K-r-j--ё-or-re- -e-m----? K-- j--- o----- t- m----- K-r j-n- o-a-e- t- m-e-u- ------------------------- Kur janё oraret te mjeku? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? Kur--anё-o-are- - ---eut? K-- j--- o----- e m------ K-r j-n- o-a-e- e m-z-u-? ------------------------- Kur janё oraret e muzeut? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!