Lauseita

fi Adverbejä   »   lv Apstākļa vārdi

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [simts]

Apstākļa vārdi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan j-u-rei--–---l---kad j-- r--- – v-- n---- j-u r-i- – v-l n-k-d -------------------- jau reiz – vēl nekad 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? V-i-J-- --u--ā-r-iz -s-- b-ji- B----n-? V-- J-- j-- k------ e--- b---- B------- V-i J-s j-u k-d-e-z e-a- b-j-s B-r-ī-ē- --------------------------------------- Vai Jūs jau kādreiz esat bijis Berlīnē? 0
En, en koskaan. N-,-vē---ek--. N-- v-- n----- N-, v-l n-k-d- -------------- Nē, vēl nekad. 0
joku – ei kukaan k-ds ---e-i--s k--- – n------ k-d- – n-v-e-s -------------- kāds – neviens 0
Tunnetteko täältä jonkun? V-- -ū- te -ā-u-p-z---at? V-- J-- t- k--- p-------- V-i J-s t- k-d- p-z-s-a-? ------------------------- Vai Jūs te kādu pazīstat? 0
En, en tunne täältä ketään. N-,--s ---nevie-u--e-a-ī---. N-- e- t- n------ n--------- N-, e- t- n-v-e-u n-p-z-s-u- ---------------------------- Nē, es te nevienu nepazīstu. 0
vielä – ei enää vēl-–--------e v-- – v---- n- v-l – v-i-s n- -------------- vēl – vairs ne 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Vai-Jū- t--v---ilg- p-li--iet? V-- J-- t- v-- i--- p--------- V-i J-s t- v-l i-g- p-l-k-i-t- ------------------------------ Vai Jūs te vēl ilgi paliksiet? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Nē- es-te-----s ------e--li-š-. N-- e- t- v---- i--- n--------- N-, e- t- v-i-s i-g- n-p-l-k-u- ------------------------------- Nē, es te vairs ilgi nepalikšu. 0
vielä jotain – ei enää mitään vēl--au- -- - ---- vairs v-- k--- k- – n--- v---- v-l k-u- k- – n-k- v-i-s ------------------------ vēl kaut ko – neko vairs 0
Haluatteko juoda vielä jotain? V-- -ū- vēlatie- vēl k-u---o d--r-? V-- j-- v------- v-- k--- k- d----- V-i j-s v-l-t-e- v-l k-u- k- d-e-t- ----------------------------------- Vai jūs vēlaties vēl kaut ko dzert? 0
En, en halua enää mitään. N-, -s v------ek--n--ēlos. N-- e- v---- n--- n------- N-, e- v-i-s n-k- n-v-l-s- -------------------------- Nē, es vairs neko nevēlos. 0
jo jotain – ei mitään jau ---t-k- - vēl----o j-- k--- k- – v-- n--- j-u k-u- k- – v-l n-k- ---------------------- jau kaut ko – vēl neko 0
Oletteko jo syöneet jotain? Vai -ū----u ka-- -o -s-- ē--s? V-- J-- j-- k--- k- e--- ē---- V-i J-s j-u k-u- k- e-a- ē-i-? ------------------------------ Vai Jūs jau kaut ko esat ēdis? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. N-- -s vē- ne-o n---m---d--. N-- e- v-- n--- n----- ē---- N-, e- v-l n-k- n-e-m- ē-i-. ---------------------------- Nē, es vēl neko neesmu ēdis. 0
vielä joku – ei enää kukaan vē- -āds –--a--- neviens v-- k--- – v---- n------ v-l k-d- – v-i-s n-v-e-s ------------------------ vēl kāds – vairs neviens 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? Vai---l ---- vē-a--kafi-u? V-- v-- k--- v---- k------ V-i v-l k-d- v-l-s k-f-j-? -------------------------- Vai vēl kāds vēlas kafiju? 0
Ei, ei enää kukaan. Nē---airs--e-i---. N-- v---- n------- N-, v-i-s n-v-e-s- ------------------ Nē, vairs neviens. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…