suomi » makedonia   Small Talk 1


20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

-

20 [дваесет]
20 [dwaeset]

Мал разговор 1
Mal rasgowor 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

-

20 [дваесет]
20 [dwaeset]

Мал разговор 1
Mal rasgowor 1

Napsauta nähdäksesi teksti   
suomiмакедонски
Koittakaa viihtyä! Ра--------- с--
R---------- s-!
Olkaa kuin kotonanne. Чу---------- с- к--- д----
T-------------- s- k--- d---!
Mitä te haluaisitte juoda? Шт- с----- д- с- н------?
S---- s----- d- s- n------?
   
Pidättekö musiikista? Са---- л- м-----?
S----- l- m-----?
Minä pidän klassisesta musiikista. Ја- ј- с---- к--------- м-----.
Ј-- ј- s---- k------------ m-----.
Tässä ovat minun CD-levyni. Ев- г- м---- C- – а.
E-- g- m---- C- – a.
   
Soitatteko te jotain soitinta? Св----- л- н- н---- и---------?
S------ l- n- n---- i---------?
Tässä on minun kitarani. Ев- ј- м----- г-----.
E-- ј- m----- g-----.
Laulatteko te mielellänne? Об------- л- д- п---- ?
O---------- l- d- p---- ?
   
Onko teillä lapsia? Им--- л- д---?
I---- l- d----?
Onko teillä koira? Им--- л- к---?
I---- l- k------?
Onko teillä kissa? Им--- л- м----?
I---- l- m-------?
   
Tässä ovat kirjani. Ев- г- м---- к----.
E-- g- m---- k----.
Luen juuri tätä kirjaa. Ја- с--- ј- ч---- о--- к----.
Ј-- s--- ј- t------- o--- k----.
Mitä te luette mielellänne? Шт- о-------- д- ч-----?
S---- o---------- d- t--------?
   
Menettekö te mielellänne konserttiin? Об------- л- д- о---- н- к------?
O---------- l- d- o---- n- k-------?
Menettekö te mielellänne teatteriin? Од--- л- с- з---------- в- т-----?
O---- l- s- s---------- w- t-----?
Menettekö te mielellänne oopperaan? Од--- л- р--- н- о----?
O---- l- r--- n- o----?
   

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin.

Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!