suomi » makedonia   Posessiivipronominit 2


67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

-

67 [шеесет и седум]
67 [scheeset i sedum]

Присвојни заменки 2
Priswoјni samenki 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

-

67 [шеесет и седум]
67 [scheeset i sedum]

Присвојни заменки 2
Priswoјni samenki 2

Napsauta nähdäksesi teksti   
suomiмакедонски
silmälasit оч---
o------a
Hän unohti silmälasinsa. То- г- з------- с----- о----.
T-- g- s------- s----- o-------.
Missä ovat hänen lasinsa? Ка-- с- н------- о----?
K--- s- n------- o-------?
   
kello ча------
t---------k
Hänen kellonsa on rikki. Не------ ч------- е р------.
N------- t---------- j- r------.
Kello roikkuu seinällä. Ча-------- е з------ н- ѕ----.
T------------ j- s--------- n- ѕ----.
   
passi па---
p-----h
Hän on hävittänyt passinsa. То- г- з----- с----- п----.
T-- g- s----- s----- p------.
Missä on hänen passinsa? Ка-- е н------- п----?
K--- j- n------- p------?
   
hän – hänen ти- – н----
t-- – n---n
Lapset eivät löydä vanhempiaan. Де---- н- м---- д- г- н----- с----- р-------.
D------ n- m------ d- g- n----- s----- r-------.
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! Ам- е-- г- д------ н------ р--------
A-- j--- g- d------ n------ r-------!
   
te – teidän (teitittelymuoto) Ви- – В--
W-- – W---h
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? Ка--- б--- В----- п-------- г-------- М----?
K---- b----- W------- p-------- g-------- M----?
Missä vaimonne on, herra Müller? Ка-- е В----- с------- г-------- М----?
K--- j- W------- s------- g-------- M----?
   
te – teidän (teitittelymuoto) Ви- – В--
W-- – W---h
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? Ка--- б--- В----- п-------- г------ Ш---?
K---- b----- W------- p-------- g------ S-----?
Missä miehenne on, rouva Schmidt? Ка-- е В----- с------ г------ Ш---?
K--- j- W------- s------ g------ S-----?
   

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio.

Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!