Vestmik

et midagi pidama   »   fi täytyä tehdä jotakin

72 [seitsekümmend kaks]

midagi pidama

midagi pidama

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

Valige, kuidas soovite tõlget näha:   
eesti soome Mängi Rohkem
pidama t-y-yä täytyä t-y-y- ------ täytyä 0
Ma pean kirja ära saatma. Mi-u- täytyy-l---ttää--i-je. Minun täytyy lähettää kirje. M-n-n t-y-y- l-h-t-ä- k-r-e- ---------------------------- Minun täytyy lähettää kirje. 0
Ma pean hotellile maksma. Mi--n--ä-ty- -a-saa--o-----. Minun täytyy maksaa hotelli. M-n-n t-y-y- m-k-a- h-t-l-i- ---------------------------- Minun täytyy maksaa hotelli. 0
Sa pead varakult tõusma. Si--n--ä-t-- n-us-- -ika--i- -lö-. Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. S-n-n t-y-y- n-u-t- a-k-i-i- y-ö-. ---------------------------------- Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. 0
Sa pead palju töötama. S--u- t-y-y--t---ken---l- pal-on. Sinun täytyy työskennellä paljon. S-n-n t-y-y- t-ö-k-n-e-l- p-l-o-. --------------------------------- Sinun täytyy työskennellä paljon. 0
Sa pead täpne olema. S--un-t--t-- --la --ois--. Sinun täytyy olla ajoissa. S-n-n t-y-y- o-l- a-o-s-a- -------------------------- Sinun täytyy olla ajoissa. 0
Ta peab tankima. Hän-- t--tyy -a----a. Hänen täytyy tankata. H-n-n t-y-y- t-n-a-a- --------------------- Hänen täytyy tankata. 0
Ta peab autot parandama. H--en--ä-t-y---r--t- auto. Hänen täytyy korjata auto. H-n-n t-y-y- k-r-a-a a-t-. -------------------------- Hänen täytyy korjata auto. 0
Ta peab autot pesema. Hä-e---ä-t-- pe-t---u--. Hänen täytyy pestä auto. H-n-n t-y-y- p-s-ä a-t-. ------------------------ Hänen täytyy pestä auto. 0
Ta peab sisseoste tegema. H-n-----y-y--k-----ka--a---. Hänen täytyy käydä kaupassa. H-n-n t-y-y- k-y-ä k-u-a-s-. ---------------------------- Hänen täytyy käydä kaupassa. 0
Ta peab korterit puhastama. H-n-- ---ty--sii-o-a asun--. Hänen täytyy siivota asunto. H-n-n t-y-y- s-i-o-a a-u-t-. ---------------------------- Hänen täytyy siivota asunto. 0
Ta peab pesu ära pesema. Häne- -ä-----p---- -y-ki-. Hänen täytyy pestä pyykit. H-n-n t-y-y- p-s-ä p-y-i-. -------------------------- Hänen täytyy pestä pyykit. 0
Me peame kohe kooli minema. M---än --y----ko-----e-n---o-luun. Meidän täytyy kohta mennä kouluun. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä k-u-u-n- ---------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä kouluun. 0
Me peame kohe tööle minema. M---än ---t-y -ohta-me--ä t-ih--. Meidän täytyy kohta mennä töihin. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä t-i-i-. --------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä töihin. 0
Me peame kohe arsti juurde minema. Me-d-n täytyy k-h---m--nä-lä----i--. Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä l-ä-ä-i-n- ------------------------------------ Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. 0
Te peate bussi ootama. T-i-än -äy-yy-od-t-aa bus-ia. Teidän täytyy odottaa bussia. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a b-s-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa bussia. 0
Te peate rongi ootama. T--d--------y odo-taa--una-. Teidän täytyy odottaa junaa. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a j-n-a- ---------------------------- Teidän täytyy odottaa junaa. 0
Te peate taksot ootama. T---ä---äy-yy o--t--a tak---. Teidän täytyy odottaa taksia. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a t-k-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa taksia. 0

Lae alla MP3 (.zip failid)

Videot ei leitud!

Miks on nii palju erinevaid keeli?

Tänapäeval on maailmas rohkem kui 6000 erinevat keelt. Seepärast on meil vaja tõlke ja tõlkijaid. Väga kaua aega tagasi rääkisid kõik veel sama keelt. See muutus, kui inimesed hakkasid välja rändama. Nad jätsid oma Aafrika kodumaa ja kolisid üle maailma laiali. Rändamine tõi kaasa keelelise eraldamine. Sest igal rahval tekkis oma suhtlusvorm. Ühest protokeelest arenes välja palju erinevaid keeli. Aga inimene ei jäänud ühte paika väga kauaks. Nii et keeled eraldusid üksteisest aina rohkem. Mingil hetkel polnud ühine algupära enam äratuntav. Peale selle ei elanud inimesed tuhandeid aastaid isolatsioonis. Neil oli alati kontakt teiste rahvastega. See muutis keeli. Nad võtsid üle võõrkeele elemente või nad ühinesid. Selle tõttu pole keelte arenemine kunagi peatunud. Seega, keelte rohkus tuleneb rändest ja kontaktist teiste rahvastega. Miks keeled nii erinevad on, on juba teine küsimus. Iga evolutsioon järgib teatud reegleid. Niisiis peab kusagil olema ka põhjus, miks keeled on sellised nagu nad on. Sellepärast on teadlased aastaid keeli uurinud. Nad tahaksid teada, miks keeled erinevalt arenevad. Et seda uurida, tuleb uurida keelte ajalugu. Siis on võimalik kindlaks teha, millal ja milline muutus aset leidis. Ei ole veel teada, mis keele arengut mõjutab. Kultuurilised tegurid tunduvad olevat tähtsamad kui bioloogilised tegurid. Ehk siis nende keeli on kujundanud erinevate rahvaste ajalood. Ilmselgelt ütlevad keeled meile rohkem, kui me teame ...