Vestmik

et Minevik 2   »   fi Menneisyysmuoto 2

82 [kaheksakümmend kaks]

Minevik 2

Minevik 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Valige, kuidas soovite tõlget näha:   
eesti soome Mängi Rohkem
Pidid sa kiirabi kutsuma? P--i----inun---i-t-a ----l-ns--? Pitikö sinun soittaa ambulanssi? P-t-k- s-n-n s-i-t-a a-b-l-n-s-? -------------------------------- Pitikö sinun soittaa ambulanssi? 0
Pidid sa arsti kutsuma? Pi-i-ö----u- --i--aa-lä-käri? Pitikö sinun soittaa lääkäri? P-t-k- s-n-n s-i-t-a l-ä-ä-i- ----------------------------- Pitikö sinun soittaa lääkäri? 0
Pidid sa politsei kutsuma? Pi-i-ö si--- s---ta----l-i-i? Pitikö sinun soittaa poliisi? P-t-k- s-n-n s-i-t-a p-l-i-i- ----------------------------- Pitikö sinun soittaa poliisi? 0
Kas teil on see telefoninumber? Hetk tagasi oli mul see veel. O--o--e--l----h-li-num-ro- -in-------i s--v--lä äsken. Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. O-k- t-i-l- p-h-l-n-u-e-o- M-n-l-a o-i s- v-e-ä ä-k-n- ------------------------------------------------------ Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. 0
Kas teil on see aadress? Hetk tagasi oli mul see veel. O-ko --i----o--i-e?-Ä-ken -i-ul-a --i -e--i-l-. Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. O-k- t-i-l- o-o-t-? Ä-k-n m-n-l-a o-i s- v-e-ä- ----------------------------------------------- Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. 0
Kas teil on linnakaart? Hetk tagasi oli mul see veel. On-- te---ä k--pu-g-- k--t-----sken-m--ul-a -l--s----e--. Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. O-k- t-i-l- k-u-u-g-n k-r-t-? Ä-k-n m-n-l-a o-i s- v-e-ä- --------------------------------------------------------- Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. 0
Tuli ta täpselt? Ta ei saanud täpselt tulla. Tu--k---än--j--ssa?-Hä--ei-voi-u- t-lla---o-s--. Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. T-l-k- h-n a-o-s-a- H-n e- v-i-u- t-l-a a-o-s-a- ------------------------------------------------ Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. 0
Leidis ta tee? Ta ei leidnud teed. L-ysikö-----t-en?--ä---i-voi--- l-ytä- t--tä. Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. L-y-i-ö h-n t-e-? H-n e- v-i-u- l-y-ä- t-e-ä- --------------------------------------------- Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. 0
Sai ta sinust aru? Ta ei saanud minust aru. Y-m-r-ik- h-- sin--------e------r--n---mi--a. Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. Y-m-r-i-ö h-n s-n-a- H-n e- y-m-r-ä-y- m-n-a- --------------------------------------------- Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. 0
Miks ei saanud sa täpselt tulla? M---i et-v-in-- -u-la a-o-s-a? Miksi et voinut tulla ajoissa? M-k-i e- v-i-u- t-l-a a-o-s-a- ------------------------------ Miksi et voinut tulla ajoissa? 0
Miks sa teed ei leidnud? M-----e- --i-ut -------t-e--? Miksi et voinut löytää tietä? M-k-i e- v-i-u- l-y-ä- t-e-ä- ----------------------------- Miksi et voinut löytää tietä? 0
Miks sa temast aru ei saanud? Miksi -t --i--t-y-----ää -ä---? Miksi et voinut ymmärtää häntä? M-k-i e- v-i-u- y-m-r-ä- h-n-ä- ------------------------------- Miksi et voinut ymmärtää häntä? 0
Ma ei saanud täpselt jõuda kuna ühtegi bussi ei läinud. E--voi--t t-l---ajoiss-, ---k- bus-i--i--e-n--. En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. E- v-i-u- t-l-a a-o-s-a- k-s-a b-s-i e- m-n-y-. ----------------------------------------------- En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. 0
Ma ei saanud teed leida kuna mul ei olnud linnakaarti. En-voin-t lö---ä ti---, -o-k- mi--lla -i-o-lu- ka--ungin k-r-ta-. En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. E- v-i-u- l-y-ä- t-e-ä- k-s-a m-n-l-a e- o-l-t k-u-u-g-n k-r-t-a- ----------------------------------------------------------------- En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. 0
Ma ei saanud temast aru kuna muusika oli nii vali. E- --inu----m-rt-------ä, k-s-a-mu-i--ki--------- --va-la. En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. E- v-i-u- y-m-r-ä- h-n-ä- k-s-a m-s-i-k- o-i n-i- k-v-l-a- ---------------------------------------------------------- En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. 0
Ma pidin takso võtma. Min-- p--i o-ta---aksi. Minun piti ottaa taksi. M-n-n p-t- o-t-a t-k-i- ----------------------- Minun piti ottaa taksi. 0
Ma pidin linnakaardi ostma. M---n-pi-i -------a----gin -a-t--. Minun piti ostaa kaupungin kartta. M-n-n p-t- o-t-a k-u-u-g-n k-r-t-. ---------------------------------- Minun piti ostaa kaupungin kartta. 0
Ma pidin raadio vaiksemaks keerama. Mi-un p----s-mm---a- -a-i-. Minun piti sammuttaa radio. M-n-n p-t- s-m-u-t-a r-d-o- --------------------------- Minun piti sammuttaa radio. 0

Lae alla MP3 (.zip failid)

Videot ei leitud!

Õpi võõrkeelt võõral maal!

Täiskasvanutele pole keelte õppimne nii lihtne kui lastele. Nende aju on juba välja arenenud. Seepärast ei suuda aju nii kergelt uusi süsteeme luua. Aga ka täiskasvanuna on võimalik keeli õppida! Selleks tuleb reisida sinna riiki, kus vastavat keelt räägitakse. Kõige paremini õpitakse keelt välismaal. Igaüks, kes on kunagi keeleõppereisil käinud, teab seda. Uut keelt on kõige parem õppida keele loomulikus keskkonnas. Uus uuring on selle kohta huvitavale järeldusele jõudnud. Uurimuses väidetakse, et välismaal inimene ka õpib uut keelt teistmoodi ! Aju suudab võõrkeelt töödelda kui oma emakeelt. Teadlased on ammu arvanud, et on olemas erinevad õppimisprotsessid. Nüüdseks on katse seda tõestanud. Grupp katsealuseid pidid õppima välja mõeldud keelt. Osa inimesi käisid selleks tavatundides. Teised õppisid keelt simuleeritud reisi situatsioonis. Antud katsealused pidid orienteeruma võõras keskkonnas. Kõik, kellega neil kokkupuude oli, rääkisid uut keelt. Katsealused polnud seega tüüpilised keeleõppijad. Nad leidsid end tundmatust keelekeskkonnast. Nad olid sunnitud kiiresti uue keelega abi küsima. Mõne aja pärast katsealuseid testiti. Mõlemal grupil oli uuest keelest head teadmised. Kuid nende ajud töötlseid keeli erinevalt! ‘Välismaal’ õppinute aju aktiivsus oli muljet avaldav. Nende aju töötles võõrkeele grammatikat kui enda keelt. Samamoodi töötab aju emakeele puhul. Keeleõppereis on meeldivaim ja kõige effektiivsem keeleõppe vorm!