Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   kn ಪರಭಾಷೆಗಳನ್ನು ಕಲಿಯುವುದು

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

೨೩. [ಇಪ್ಪತ್ತಮೂರು]

23. [Ippattamūru]

ಪರಭಾಷೆಗಳನ್ನು ಕಲಿಯುವುದು

[parabhāṣegaḷannu kaliyuvudu.]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? ನ-ವ- --್ಲ- ಸ-ಪ--ಿ-್ ---ತಿರ-? ನ-ವ- ಎಲ-ಲ- ಸ-ಪ-ನ-ಷ- ಕಲ-ತ-ರ-? ನ-ವ- ಎ-್-ಿ ಸ-ಪ-ನ-ಷ- ಕ-ಿ-ಿ-ಿ- ---------------------------- ನೀವು ಎಲ್ಲಿ ಸ್ಪಾನಿಷ್ ಕಲಿತಿರಿ? 0
Nī------i--pā--- k---t---? Nīvu elli spāniṣ kalitiri? N-v- e-l- s-ā-i- k-l-t-r-? -------------------------- Nīvu elli spāniṣ kalitiri?
Osaatteko myös portugalia? ನೀವು----್ಚಗೀ-್ ಭ-ಷೆ--ಾ----ು--ತ-ರಾ? ನ-ವ- ಪ-ರ-ಚಗ-ಸ- ಭ-ಷ- ಮ-ತನ-ಡ-ತ-ತ-ರ-? ನ-ವ- ಪ-ರ-ಚ-ೀ-್ ಭ-ಷ- ಮ-ತ-ಾ-ು-್-ೀ-ಾ- ---------------------------------- ನೀವು ಪೋರ್ಚಗೀಸ್ ಭಾಷೆ ಮಾತನಾಡುತ್ತೀರಾ? 0
N-v- pō-c-g---bhāṣe-mā----ḍ-tt-r-? Nīvu pōrcagīs bhāṣe mātanāḍuttīrā? N-v- p-r-a-ī- b-ā-e m-t-n-ḍ-t-ī-ā- ---------------------------------- Nīvu pōrcagīs bhāṣe mātanāḍuttīrā?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. ಹೌದ-- ಸ-ವ-್ಪ--ಟ---ಲಿಯನ- ಸಹ ----ಾ--ಲ್ಲೆ. ಹ-ದ-, ಸ-ವಲ-ಪ ಇಟ-ಯ-ಲ-ಯನ- ಸಹ ಮ-ತನ-ಡಬಲ-ಲ-. ಹ-ದ-, ಸ-ವ-್- ಇ-್-ಾ-ಿ-ನ- ಸ- ಮ-ತ-ಾ-ಬ-್-ೆ- --------------------------------------- ಹೌದು, ಸ್ವಲ್ಪ ಇಟ್ಯಾಲಿಯನ್ ಸಹ ಮಾತನಾಡಬಲ್ಲೆ. 0
Ha-d----va-pa-i-y-----n ---a---ta--ḍab-ll-. Haudu, svalpa iṭyāliyan saha mātanāḍaballe. H-u-u- s-a-p- i-y-l-y-n s-h- m-t-n-ḍ-b-l-e- ------------------------------------------- Haudu, svalpa iṭyāliyan saha mātanāḍaballe.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. ನನಗ--ನ-ವು ---ಬ-ಚ--್ನ-ಗ- ಮ-ತ---ು----ರ- -ನ-ಸುತ್--ೆ. ನನಗ- ನ-ವ- ತ--ಬ ಚ-ನ-ನ-ಗ- ಮ-ತನ-ಡ-ತ-ತ-ರ- ಎನ-ಸ-ತ-ತದ-. ನ-ಗ- ನ-ವ- ತ-ಂ- ಚ-ನ-ನ-ಗ- ಮ-ತ-ಾ-ು-್-ೀ-ಿ ಎ-ಿ-ು-್-ದ-. ------------------------------------------------- ನನಗೆ ನೀವು ತುಂಬ ಚೆನ್ನಾಗಿ ಮಾತನಾಡುತ್ತೀರಿ ಎನಿಸುತ್ತದೆ. 0
Nanag--n-vu-t--b--c-n---- māta-ā-ut-ī----n---t-a-e. Nanage nīvu tumba cennāgi mātanāḍuttīri enisuttade. N-n-g- n-v- t-m-a c-n-ā-i m-t-n-ḍ-t-ī-i e-i-u-t-d-. --------------------------------------------------- Nanage nīvu tumba cennāgi mātanāḍuttīri enisuttade.
Kielet ovat aika samankaltaisia. ಈ-ಭಾಷ-ಗ------ ಬ------ಒ--- ತರಹ ಇವ-. ಈ ಭ-ಷ-ಗಳ-ಲ-ಲ- ಬಹ-ತ-ಕ ಒ-ದ- ತರಹ ಇವ-. ಈ ಭ-ಷ-ಗ-ೆ-್-ಾ ಬ-ು-ೇ- ಒ-ದ- ತ-ಹ ಇ-ೆ- ---------------------------------- ಈ ಭಾಷೆಗಳೆಲ್ಲಾ ಬಹುತೇಕ ಒಂದೇ ತರಹ ಇವೆ. 0
Ī----ṣe--ḷ--lā --h-t--- --d--taraha -v-. Ī bhāṣegaḷellā bahutēka ondē taraha ive. Ī b-ā-e-a-e-l- b-h-t-k- o-d- t-r-h- i-e- ---------------------------------------- Ī bhāṣegaḷellā bahutēka ondē taraha ive.
Minä ymmärrän niitä hyvin. ನ-----ವ----್ನೆಲ್---ಚ-ನ-ನ----ಅರ-ಥ-ಾ-ಿಕ-ಳ-ಳ-ಲ-ಲ-. ನ-ನ- ಅವ-ಗಳನ-ನ-ಲ-ಲ- ಚ-ನ-ನ-ಗ- ಅರ-ಥಮ-ಡ-ಕ-ಳ-ಳಬಲ-ಲ-. ನ-ನ- ಅ-ು-ಳ-್-ೆ-್-ಾ ಚ-ನ-ನ-ಗ- ಅ-್-ಮ-ಡ-ಕ-ಳ-ಳ-ಲ-ಲ-. ----------------------------------------------- ನಾನು ಅವುಗಳನ್ನೆಲ್ಲಾ ಚೆನ್ನಾಗಿ ಅರ್ಥಮಾಡಿಕೊಳ್ಳಬಲ್ಲೆ. 0
Nā-u ---g---nn-llā----n--- arthamā----ḷḷ----le. Nānu avugaḷannellā cennāgi arthamāḍikoḷḷaballe. N-n- a-u-a-a-n-l-ā c-n-ā-i a-t-a-ā-i-o-ḷ-b-l-e- ----------------------------------------------- Nānu avugaḷannellā cennāgi arthamāḍikoḷḷaballe.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. ಆದರೆ ಮ---ಾ-ುವ-ದು-ಮತ್-ು ಬರ----ು-- -ಷ--. ಆದರ- ಮ-ತನ-ಡ-ವ-ದ- ಮತ-ತ- ಬರ-ಯ-ವ-ದ- ಕಷ-ಟ. ಆ-ರ- ಮ-ತ-ಾ-ು-ು-ು ಮ-್-ು ಬ-ೆ-ು-ು-ು ಕ-್-. -------------------------------------- ಆದರೆ ಮಾತನಾಡುವುದು ಮತ್ತು ಬರೆಯುವುದು ಕಷ್ಟ. 0
Ā-are -ā-anā-uvudu-mattu --re-uvudu -aṣṭa. Ādare mātanāḍuvudu mattu bareyuvudu kaṣṭa. Ā-a-e m-t-n-ḍ-v-d- m-t-u b-r-y-v-d- k-ṣ-a- ------------------------------------------ Ādare mātanāḍuvudu mattu bareyuvudu kaṣṭa.
Minä teen vielä monta virhettä. ನಾನು ----- ಸ--ತ-ಂಬಾ---------್ನು--ಾಡು-್-ೇನೆ. ನ-ನ- ಇನ-ನ- ಸಹ ತ--ಬ- ತಪ-ಪ-ಗಳನ-ನ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ನ-. ನ-ನ- ಇ-್-ೂ ಸ- ತ-ಂ-ಾ ತ-್-ು-ಳ-್-ು ಮ-ಡ-ತ-ತ-ನ-. ------------------------------------------- ನಾನು ಇನ್ನೂ ಸಹ ತುಂಬಾ ತಪ್ಪುಗಳನ್ನು ಮಾಡುತ್ತೇನೆ. 0
N--u -nn- ---a-t-mb--t---u-a-annu -ā-utt---. Nānu innū saha tumbā tappugaḷannu māḍuttēne. N-n- i-n- s-h- t-m-ā t-p-u-a-a-n- m-ḍ-t-ē-e- -------------------------------------------- Nānu innū saha tumbā tappugaḷannu māḍuttēne.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. ದಯವ---ಟ- -ನ್- -ಪ್----ನ--ು --ವ--ಲ- ಸ-ಿಪ-ಿಸ-. ದಯವ-ಟ-ಟ- ನನ-ನ ತಪ-ಪ-ಗಳನ-ನ- ಯ-ವ-ಗಲ- ಸರ-ಪಡ-ಸ-. ದ-ವ-ಟ-ಟ- ನ-್- ತ-್-ು-ಳ-್-ು ಯ-ವ-ಗ-ೂ ಸ-ಿ-ಡ-ಸ-. ------------------------------------------- ದಯವಿಟ್ಟು ನನ್ನ ತಪ್ಪುಗಳನ್ನು ಯಾವಾಗಲೂ ಸರಿಪಡಿಸಿ. 0
D---v---u -an----ap--g-ḷa----y-v-gal- --ri-aḍis-. Dayaviṭṭu nanna tappugaḷannu yāvāgalū saripaḍisi. D-y-v-ṭ-u n-n-a t-p-u-a-a-n- y-v-g-l- s-r-p-ḍ-s-. ------------------------------------------------- Dayaviṭṭu nanna tappugaḷannu yāvāgalū saripaḍisi.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. ನಿ--- -ಚ------ ---ಷ್-ು-ಚೆನ್--ಗ-ದ-. ನ-ಮ-ಮ ಉಚ-ಚ-ರಣ- ಸ-ಕಷ-ಟ- ಚ-ನ-ನ-ಗ-ದ-. ನ-ಮ-ಮ ಉ-್-ಾ-ಣ- ಸ-ಕ-್-ು ಚ-ನ-ನ-ಗ-ದ-. ---------------------------------- ನಿಮ್ಮ ಉಚ್ಚಾರಣೆ ಸಾಕಷ್ಟು ಚೆನ್ನಾಗಿದೆ. 0
N-m'ma---c-r-ṇe --kaṣ-- ce-nā--de. Nim'ma uccāraṇe sākaṣṭu cennāgide. N-m-m- u-c-r-ṇ- s-k-ṣ-u c-n-ā-i-e- ---------------------------------- Nim'ma uccāraṇe sākaṣṭu cennāgide.
Teillä on pieni aksentti. ನ--್- -ಾ-ಿ---ಾಟ--ಲ-ಲ- ಸ-ವಲ-ಪ ---ತ---- -ದ-. ನ-ಮ-ಮ ಮ-ತ-ನ ಧ-ಟ-ಯಲ-ಲ- ಸ-ವಲ-ಪ ವ-ಯತ-ಯ-ಸ ಇದ-. ನ-ಮ-ಮ ಮ-ತ-ನ ಧ-ಟ-ಯ-್-ಿ ಸ-ವ-್- ವ-ಯ-್-ಾ- ಇ-ೆ- ------------------------------------------ ನಿಮ್ಮ ಮಾತಿನ ಧಾಟಿಯಲ್ಲಿ ಸ್ವಲ್ಪ ವ್ಯತ್ಯಾಸ ಇದೆ. 0
N----- m--i-- --āṭiyalli-sv--pa--y-t---- i--. Nim'ma mātina dhāṭiyalli svalpa vyatyāsa ide. N-m-m- m-t-n- d-ā-i-a-l- s-a-p- v-a-y-s- i-e- --------------------------------------------- Nim'ma mātina dhāṭiyalli svalpa vyatyāsa ide.
Tunnistaa mistä tulette. ನ-ವ--ಎಲ್-ಿ-ದ-ಬಂ-ಿದ್-ೀರ- ಎಂ-ು-- ಜ-ರಿ-ೆ---ತ-ತ-ಗ----ದ-. ನ-ವ- ಎಲ-ಲ--ದ ಬ-ದ-ದ-ದ-ರ- ಎ-ಬ-ದ- ಜನರ-ಗ- ಗ-ತ-ತ-ಗ-ತ-ತದ-. ನ-ವ- ಎ-್-ಿ-ದ ಬ-ದ-ದ-ದ-ರ- ಎ-ಬ-ದ- ಜ-ರ-ಗ- ಗ-ತ-ತ-ಗ-ತ-ತ-ೆ- ---------------------------------------------------- ನೀವು ಎಲ್ಲಿಂದ ಬಂದಿದ್ದೀರಿ ಎಂಬುದು ಜನರಿಗೆ ಗೂತ್ತಾಗುತ್ತದೆ. 0
Nīv- -ll--da-b----d-ī------udu -an-r--- g----g-t-a--. Nīvu ellinda bandiddīri embudu janarige gūttāguttade. N-v- e-l-n-a b-n-i-d-r- e-b-d- j-n-r-g- g-t-ā-u-t-d-. ----------------------------------------------------- Nīvu ellinda bandiddīri embudu janarige gūttāguttade.
Mikä on teidän äidinkielenne? ನಿಮ-ಮ-ಮ--ೃಭ--ೆ----ುದ-? ನ-ಮ-ಮ ಮ-ತ-ಭ-ಷ- ಯ-ವ-ದ-? ನ-ಮ-ಮ ಮ-ತ-ಭ-ಷ- ಯ-ವ-ದ-? ---------------------- ನಿಮ್ಮ ಮಾತೃಭಾಷೆ ಯಾವುದು? 0
Nim--- m---̥----e -āvud-? Nim'ma mātr-bhāṣe yāvudu? N-m-m- m-t-̥-h-ṣ- y-v-d-? ------------------------- Nim'ma mātr̥bhāṣe yāvudu?
Käyttekö kielikurssia? ನ--ು ಭಾಷಾ --ಗತ-ಗ-ಿ-ೆ-ಹೋ----ತ-ರ-? ನ-ವ- ಭ-ಷ- ತರಗತ-ಗಳ-ಗ- ಹ-ಗ-ತ-ತ-ರ-? ನ-ವ- ಭ-ಷ- ತ-ಗ-ಿ-ಳ-ಗ- ಹ-ಗ-ತ-ತ-ರ-? -------------------------------- ನೀವು ಭಾಷಾ ತರಗತಿಗಳಿಗೆ ಹೋಗುತ್ತೀರಾ? 0
N--u bhāṣ- --ra--t-gaḷ--e ---u-t-rā? Nīvu bhāṣā taragatigaḷige hōguttīrā? N-v- b-ā-ā t-r-g-t-g-ḷ-g- h-g-t-ī-ā- ------------------------------------ Nīvu bhāṣā taragatigaḷige hōguttīrā?
Mitä oppikirjaa käytätte? ನೀವ- --ವ -ಠ್--ು--ತಕ-ನ್-ು-ಉಪ-ೋಗಿಸು---ೀರ-? ನ-ವ- ಯ-ವ ಪಠ-ಯಪ-ಸ-ತಕವನ-ನ- ಉಪಯ-ಗ-ಸ-ತ-ತ-ರ-? ನ-ವ- ಯ-ವ ಪ-್-ಪ-ಸ-ತ-ವ-್-ು ಉ-ಯ-ಗ-ಸ-ತ-ತ-ರ-? ---------------------------------------- ನೀವು ಯಾವ ಪಠ್ಯಪುಸ್ತಕವನ್ನು ಉಪಯೋಗಿಸುತ್ತೀರಿ? 0
N--- yā---paṭ--apu-takav--n--upay---suttī-i? Nīvu yāva paṭhyapustakavannu upayōgisuttīri? N-v- y-v- p-ṭ-y-p-s-a-a-a-n- u-a-ō-i-u-t-r-? -------------------------------------------- Nīvu yāva paṭhyapustakavannu upayōgisuttīri?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. ಪಠ್ಯ-ುಸ್ತ-ದ -ೆಸ-- ನನಗ- ಸ-್-ದ-್ಲ- ನ--ಪ-ನಲ--- ----. ಪಠ-ಯಪ-ಸ-ತಕದ ಹ-ಸರ- ನನಗ- ಸದ-ಯದಲ-ಲ- ನ-ನಪ-ನಲ-ಲ- ಇಲ-ಲ. ಪ-್-ಪ-ಸ-ತ-ದ ಹ-ಸ-ು ನ-ಗ- ಸ-್-ದ-್-ಿ ನ-ನ-ಿ-ಲ-ಲ- ಇ-್-. ------------------------------------------------- ಪಠ್ಯಪುಸ್ತಕದ ಹೆಸರು ನನಗೆ ಸದ್ಯದಲ್ಲಿ ನೆನಪಿನಲ್ಲಿ ಇಲ್ಲ. 0
Pa--y---s-a----------u -a--ge-s--y-da-----en-pinall--illa. Paṭhyapustakada hesaru nanage sadyadalli nenapinalli illa. P-ṭ-y-p-s-a-a-a h-s-r- n-n-g- s-d-a-a-l- n-n-p-n-l-i i-l-. ---------------------------------------------------------- Paṭhyapustakada hesaru nanage sadyadalli nenapinalli illa.
Minulle ei tule nimi mieleen. ಪ-್--ುಸ-ತಕ- -ೆಸರ--ನನ-ೆ ಜ್ಞ--ಕ-್ಕೆ ಬ-ು-್ತ--್-. ಪಠ-ಯಪ-ಸ-ತಕದ ಹ-ಸರ- ನನಗ- ಜ-ಞ-ಪಕಕ-ಕ- ಬರ-ತ-ತ-ಲ-ಲ. ಪ-್-ಪ-ಸ-ತ-ದ ಹ-ಸ-ು ನ-ಗ- ಜ-ಞ-ಪ-ಕ-ಕ- ಬ-ು-್-ಿ-್-. --------------------------------------------- ಪಠ್ಯಪುಸ್ತಕದ ಹೆಸರು ನನಗೆ ಜ್ಞಾಪಕಕ್ಕೆ ಬರುತ್ತಿಲ್ಲ. 0
P-ṭhyap-s---a-------ru --n-----ñāpak-k-e---rut-i---. Paṭhyapustakada hesaru nanage jñāpakakke baruttilla. P-ṭ-y-p-s-a-a-a h-s-r- n-n-g- j-ā-a-a-k- b-r-t-i-l-. ---------------------------------------------------- Paṭhyapustakada hesaru nanage jñāpakakke baruttilla.
Olen unohtanut sen. ನ-ನ- -ದ-್-- -ರ--- ಬಿಟ್-ಿದ್----. ನ-ನ- ಅದನ-ನ- ಮರ-ತ- ಬ-ಟ-ಟ-ದ-ದ-ನ-. ನ-ನ- ಅ-ನ-ನ- ಮ-ೆ-ು ಬ-ಟ-ಟ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------- ನಾನು ಅದನ್ನು ಮರೆತು ಬಿಟ್ಟಿದ್ದೇನೆ. 0
N--- -d-nnu -ar-tu biṭ-iddēn-. Nānu adannu maretu biṭṭiddēne. N-n- a-a-n- m-r-t- b-ṭ-i-d-n-. ------------------------------ Nānu adannu maretu biṭṭiddēne.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!