Fraseboek

af Stadstoer   »   fi Kaupunkinkierros

42 [twee en veertig]

Stadstoer

Stadstoer

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kies hoe jy die vertaling wil sien:   
Afrikaans Fins Speel Meer
Is die mark Sondae oop? Onk- to-i s---unta-----au--? Onko tori sunnuntaisin auki? O-k- t-r- s-n-u-t-i-i- a-k-? ---------------------------- Onko tori sunnuntaisin auki? 0
Is die fees Maandae oop? Ova-ko ---s-- maana-tai-in ----? Ovatko messut maanantaisin auki? O-a-k- m-s-u- m-a-a-t-i-i- a-k-? -------------------------------- Ovatko messut maanantaisin auki? 0
Is die tentoonstelling Dinsdae oop? On-- --y---l- -iist-is-n -uk-? Onko näyttely tiistaisin auki? O-k- n-y-t-l- t-i-t-i-i- a-k-? ------------------------------ Onko näyttely tiistaisin auki? 0
Is die dieretuin Woensdae oop? O-k- -läin-ar----e--iv-i----sin-a---? Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? O-k- e-ä-n-a-h- k-s-i-i-k-o-s-n a-k-? ------------------------------------- Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? 0
Is die museum Donderdae oop? Onk--muse- -------sin -uk-? Onko museo torstaisin auki? O-k- m-s-o t-r-t-i-i- a-k-? --------------------------- Onko museo torstaisin auki? 0
Is die gallery Vrydae oop? Onk----ll-----p-------i-i- --k-? Onko galleria perjantaisin auki? O-k- g-l-e-i- p-r-a-t-i-i- a-k-? -------------------------------- Onko galleria perjantaisin auki? 0
Mag mens foto’s neem? S-a-o----o--va--? Saako valokuvata? S-a-o v-l-k-v-t-? ----------------- Saako valokuvata? 0
Moet mens toegang betaal? Pitääk---i-ää----s---ak---? Pitääkö sisäänpääsy maksaa? P-t-ä-ö s-s-ä-p-ä-y m-k-a-? --------------------------- Pitääkö sisäänpääsy maksaa? 0
Hoeveel is die toegang? Pa--o--o s-s-än---s---a-saa? Paljonko sisäänpääsy maksaa? P-l-o-k- s-s-ä-p-ä-y m-k-a-? ---------------------------- Paljonko sisäänpääsy maksaa? 0
Is daar ’n afslag vir groepe? S-a--tk----h-ät -le-nu---? Saavatko ryhmät alennusta? S-a-a-k- r-h-ä- a-e-n-s-a- -------------------------- Saavatko ryhmät alennusta? 0
Is daar ’n afslag vir kinders? Sa--at---laps---ale-n---a? Saavatko lapset alennusta? S-a-a-k- l-p-e- a-e-n-s-a- -------------------------- Saavatko lapset alennusta? 0
Is daar ’n afslag vir studente? S-a-a--o--pi---lij-- -le------? Saavatko opiskelijat alennusta? S-a-a-k- o-i-k-l-j-t a-e-n-s-a- ------------------------------- Saavatko opiskelijat alennusta? 0
Watse gebou is dit? M-k---ake-n-- t---on? Mikä rakennus tuo on? M-k- r-k-n-u- t-o o-? --------------------- Mikä rakennus tuo on? 0
Hoe oud is die gebou? Mit-n-----a-tuo ---e---s---? Miten vanha tuo rakennus on? M-t-n v-n-a t-o r-k-n-u- o-? ---------------------------- Miten vanha tuo rakennus on? 0
Wie het die gebou gebou? Ku-- r--e--i tuon---k-----sen? Kuka rakensi tuon rakennuksen? K-k- r-k-n-i t-o- r-k-n-u-s-n- ------------------------------ Kuka rakensi tuon rakennuksen? 0
Ek stel belang in argitektuur. Ole--ki--n-stu--- -rkk--ehtu--is--. Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. O-e- k-i-n-s-u-u- a-k-i-e-t-u-i-t-. ----------------------------------- Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. 0
Ek stel belang in kuns. Olen--iin-ostunu--t-itees-a. Olen kiinnostunut taiteesta. O-e- k-i-n-s-u-u- t-i-e-s-a- ---------------------------- Olen kiinnostunut taiteesta. 0
Ek stel belang in skilderkuns. Ol-n--iin----un--------ust-it-esta. Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. O-e- k-i-n-s-u-u- m-a-a-s-a-t-e-t-. ----------------------------------- Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. 0

Laai af MP3 (.zip lêers)

Geen video is gevind nie!

Vinnige tale, stadige tale

Daar is meer as 6 000 tale in die wêreld. Maar almal het dieselfde funksie. Hulle help ons om inligting uit te ruil. In elke taal gebeur dit op ’n ander manier. Want elke taal werk volgens sy eie reëls. Die spoed waarteen ’n taal gepraat word, verskil ook. Taalkundiges het dit in verskeie studies bewys. Vir dié doel is kort tekste in verskillende tale vertaal. Dié tekste is deur moedertaalsprekers hardop gelees. Die resultaat was duidelik. Japannees en Spaans is die vinnigste tale. In dié tale is byna agt lettergrepe per sekonde gesê. Die Chinese praat aansienlik stadiger. Hulle sê net vyf lettergrepe per sekonde. Die spoed hang af van hoe ingewikkeld die lettergrepe is. As die lettergrepe ingewikkeld is, neem dit langer om te praat. Duits bevat byvoorbeeld drie klanke per lettergreep. Daarom word dit relatief stadig gepraat. Vinnige spraak beteken egter nie daar word baie oorgedra nie. Inteendeel! Daar is net ’n bietjie inligting in lettergrepe wat vinnig gesê word. Hoewel die Japannese vinnig praat, dra hulle min inhoud oor. Aan die ander kant sê die “stadige” Chinese baie met min woorde. Engelse lettergrepe bevat ook ’n klomp inligting. Interessant: Die beoordeelde tale is byna ewe doeltreffend! Dit wil sê wie stadiger praat, sê meer. En wie vinniger praat, het meer woorde nodig. Op die ou einde bereik almal op omtrent dieselfde tyd hul doel…