Lauseita

fi Tunteita   »   fr Les sentiments

56 [viisikymmentäkuusi]

Tunteita

Tunteita

56 [cinquante-six]

Les sentiments

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
tehdä mieli av--- ----e avoir envie a-o-r e-v-e ----------- avoir envie 0
Meidän tekee mieli. N-u- -v--s --vi-. Nous avons envie. N-u- a-o-s e-v-e- ----------------- Nous avons envie. 0
Meidän ei tee mieli. N--- ----------s-e-vi-. Nous n’avons pas envie. N-u- n-a-o-s p-s e-v-e- ----------------------- Nous n’avons pas envie. 0
pelottaa avo-- pe-r avoir peur a-o-r p-u- ---------- avoir peur 0
Minua pelottaa. J’a--p-ur. J’ai peur. J-a- p-u-. ---------- J’ai peur. 0
Minua ei pelota. Je n’-i --s --ur. Je n’ai pas peur. J- n-a- p-s p-u-. ----------------- Je n’ai pas peur. 0
olla aikaa a--ir l---emps avoir le temps a-o-r l- t-m-s -------------- avoir le temps 0
Hänellä on aikaa. I--a -- tem-s. Il a le temps. I- a l- t-m-s- -------------- Il a le temps. 0
Hänellä ei ole aikaa. Il n’- pas -e temps. Il n’a pas le temps. I- n-a p-s l- t-m-s- -------------------- Il n’a pas le temps. 0
olla tylsää s’en--y-r s’ennuyer s-e-n-y-r --------- s’ennuyer 0
Hänellä on tylsää. Elle s’-----e. Elle s’ennuie. E-l- s-e-n-i-. -------------- Elle s’ennuie. 0
Hänellä ei ole tylsää. E----ne -’e-nui- --s. Elle ne s’ennuie pas. E-l- n- s-e-n-i- p-s- --------------------- Elle ne s’ennuie pas. 0
olla nälkä avoir f-im avoir faim a-o-r f-i- ---------- avoir faim 0
Onko teillä nälkä? A----vous -aim ? Avez-vous faim ? A-e---o-s f-i- ? ---------------- Avez-vous faim ? 0
Eikö teillä ole nälkä? N’--e--vous p-s ---m ? N’avez-vous pas faim ? N-a-e---o-s p-s f-i- ? ---------------------- N’avez-vous pas faim ? 0
olla jano avoi- s-if avoir soif a-o-r s-i- ---------- avoir soif 0
Heillä on jano. Ils o-- ---f. Ils ont soif. I-s o-t s-i-. ------------- Ils ont soif. 0
Heillä ei ole jano. I-s n-o-- pas ----. Ils n’ont pas soif. I-s n-o-t p-s s-i-. ------------------- Ils n’ont pas soif. 0

Salakielet

Kielillä pyrimme kertomaan, mitä ajattelemme ja tunnemme. Ymmärtäminen on siis kielen tärkein tavoite. Joskus ihmiset eivät kuitenkaan halua kaikkien ymmärtävän heitä. Siinä tapauksessa he keksivät salakieliä. Salakielet ovat viehättäneet ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi Julius Caesarilla oli oma salakieli. Hän lähetti salakielisiä viestejä valtakuntansa kaikille alueille. Hänen vihollisensa eivät kyenneet lukemaan salakielisiä uutisia. Salakielet ovat suojattua viestintää. Erottelemme itsemme toisista salakielten avulla. Osoitamme kuuluvamme vain tietyille avoimeen ryhmään. Käytämme salakieliä eri syistä. Rakastavaiset ovat kaikkina aikoina kirjoittaneet salakielisiä kirjeitä. Tietyillä ammattiryhmillä on myös omat kielensä. Taikureille, varkaille ja liike-elämän ihmisille on myös omia kieliä. Salakieliä käytetään kuitenkin useimmiten poliittisiin tarkoituksiin. Salakieliä on käytetty lähes joka sodassa. Sotilas- ja tiedustelupalveluilla on omat salakielten asiantuntijansa. Kryptologia on koodaustiede. Nykyaikaiset salauskoodit perustuvat monimutkaisiin matemaattisiin kaavoihin. Mutta ne ovat hyvin vaikeita purkaa. Olisi mahdotonta ajatella elämäämme ilman koodikieliä. Kryptattua tietoa käytetään nykyisin kaikkialla. Luottokortit ja sähköpostit – kaikki toimii koodeilla. Lapsista salakielet ovat erityisen jännittäviä. He rakastavat salaisten viestien vaihtamista ystäviensä kanssa. Salakielet ovat jopa hyödyllisiä lapsen kehitykselle… Ne edistävät luovuutta ja kiinnostusta kieltä kohtaan!