Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   et Kõrvallaused sõnaga kas

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [üheksakümmend kolm]

Kõrvallaused sõnaga kas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. M--ei ---, ka--t------st-- m-nd. Ma ei tea, kas ta armastab mind. M- e- t-a- k-s t- a-m-s-a- m-n-. -------------------------------- Ma ei tea, kas ta armastab mind. 0
En tiedä, tuleeko hän takaisin. Ma-ei -e-,--as----tule- --ga-i. Ma ei tea, kas ta tuleb tagasi. M- e- t-a- k-s t- t-l-b t-g-s-. ------------------------------- Ma ei tea, kas ta tuleb tagasi. 0
En tiedä, soittaako hän minulle. Ma ei t-a, -as t--h-li-t-b----l-. Ma ei tea, kas ta helistab mulle. M- e- t-a- k-s t- h-l-s-a- m-l-e- --------------------------------- Ma ei tea, kas ta helistab mulle. 0
Rakastaakohan hän minua? Ka---- -õ-sti ---asta- m---? Kas ta tõesti armastab mind? K-s t- t-e-t- a-m-s-a- m-n-? ---------------------------- Kas ta tõesti armastab mind? 0
Tuleekohan hän takasin? Kas-t- t-es-i-tul-b -a-a-i? Kas ta tõesti tuleb tagasi? K-s t- t-e-t- t-l-b t-g-s-? --------------------------- Kas ta tõesti tuleb tagasi? 0
Soittaakohan hän minulle? Ka- t- tõ-s-i-h-li---b---lle? Kas ta tõesti helistab mulle? K-s t- t-e-t- h-l-s-a- m-l-e- ----------------------------- Kas ta tõesti helistab mulle? 0
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. Ma k-s-n -n-alt,--a---- -----b-----l-. Ma küsin endalt, kas ta mõtleb minule. M- k-s-n e-d-l-, k-s t- m-t-e- m-n-l-. -------------------------------------- Ma küsin endalt, kas ta mõtleb minule. 0
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. M- -üsi--en------k-s -a--on--e-gi -e-n-. Ma küsin endalt, kas tal on keegi teine. M- k-s-n e-d-l-, k-s t-l o- k-e-i t-i-e- ---------------------------------------- Ma küsin endalt, kas tal on keegi teine. 0
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. M- -üsin--n-a-t----s ta --letab. Ma küsin endalt, kas ta valetab. M- k-s-n e-d-l-, k-s t- v-l-t-b- -------------------------------- Ma küsin endalt, kas ta valetab. 0
Ajatteleekohan hän minua? K---ta -õe--- m---e-----ule? Kas ta tõesti mõtleb minule? K-s t- t-e-t- m-t-e- m-n-l-? ---------------------------- Kas ta tõesti mõtleb minule? 0
Onkohan hänellä joku toinen? Kas -al--- -õ-----ke--i t----? Kas tal on tõesti keegi teine? K-s t-l o- t-e-t- k-e-i t-i-e- ------------------------------ Kas tal on tõesti keegi teine? 0
Puhuukohan hän totta? Kas-t- tõ-sti rää-is --tt? Kas ta tõesti rääkis tõtt? K-s t- t-e-t- r-ä-i- t-t-? -------------------------- Kas ta tõesti rääkis tõtt? 0
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. Ma-kaht--n, --- -a ---l- te---i---t--e---in. Ma kahtlen, kas ma talle tegelikult meeldin. M- k-h-l-n- k-s m- t-l-e t-g-l-k-l- m-e-d-n- -------------------------------------------- Ma kahtlen, kas ma talle tegelikult meeldin. 0
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. Ma ka-tle-,---s-ta ki--u--b--u-le. Ma kahtlen, kas ta kirjutab mulle. M- k-h-l-n- k-s t- k-r-u-a- m-l-e- ---------------------------------- Ma kahtlen, kas ta kirjutab mulle. 0
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. M- kaht--n, --- ta--in-g- ab--ll--. Ma kahtlen, kas ta minuga abiellub. M- k-h-l-n- k-s t- m-n-g- a-i-l-u-. ----------------------------------- Ma kahtlen, kas ta minuga abiellub. 0
Pitääköhän hän minusta todella? K-s -a-t--st- me---i- --l-e? Kas ma tõesti meeldin talle? K-s m- t-e-t- m-e-d-n t-l-e- ---------------------------- Kas ma tõesti meeldin talle? 0
Kirjoittaakohan hän minulle? K-s--a--õ--t- k-rj-t-- m-l-e? Kas ta tõesti kirjutab mulle? K-s t- t-e-t- k-r-u-a- m-l-e- ----------------------------- Kas ta tõesti kirjutab mulle? 0
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? K-- ------st--abi-ll-- min--a? Kas ta tõesti abiellub minuga? K-s t- t-e-t- a-i-l-u- m-n-g-? ------------------------------ Kas ta tõesti abiellub minuga? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…