Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   el Δευτερεύουσες προτάσεις με αν

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [ενενήντα τρία]

93 [enenḗnta tría]

Δευτερεύουσες προτάσεις με αν

[Deutereúouses protáseis me an]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. Δ-- ξέ-ω-α--με-αγ-----. Δεν ξέρω αν με αγαπάει. Δ-ν ξ-ρ- α- μ- α-α-ά-ι- ----------------------- Δεν ξέρω αν με αγαπάει. 0
D---xé---a---e-a-a-á-i. Den xérō an me agapáei. D-n x-r- a- m- a-a-á-i- ----------------------- Den xérō an me agapáei.
En tiedä, tuleeko hän takaisin. Δε- ξ--ω--ν -α---ρί--ι. Δεν ξέρω αν θα γυρίσει. Δ-ν ξ-ρ- α- θ- γ-ρ-σ-ι- ----------------------- Δεν ξέρω αν θα γυρίσει. 0
Den-x-rō -n -h---------. Den xérō an tha gyrísei. D-n x-r- a- t-a g-r-s-i- ------------------------ Den xérō an tha gyrísei.
En tiedä, soittaako hän minulle. Δε---έρω-αν -- --- τ-λεφω-ή---. Δεν ξέρω αν θα μου τηλεφωνήσει. Δ-ν ξ-ρ- α- θ- μ-υ τ-λ-φ-ν-σ-ι- ------------------------------- Δεν ξέρω αν θα μου τηλεφωνήσει. 0
Den ---ō-a---h- m-u-t----h-nḗsei. Den xérō an tha mou tēlephōnḗsei. D-n x-r- a- t-a m-u t-l-p-ō-ḗ-e-. --------------------------------- Den xérō an tha mou tēlephōnḗsei.
Rakastaakohan hän minua? Άρα---μ- αγαπά-ι; Άραγε με αγαπάει; Ά-α-ε μ- α-α-ά-ι- ----------------- Άραγε με αγαπάει; 0
Árag-----ag--áei? Árage me agapáei? Á-a-e m- a-a-á-i- ----------------- Árage me agapáei?
Tuleekohan hän takasin? Ά-α----α -υρί---; Άραγε θα γυρίσει; Ά-α-ε θ- γ-ρ-σ-ι- ----------------- Άραγε θα γυρίσει; 0
Ára-e--h- --r-s--? Árage tha gyrísei? Á-a-e t-a g-r-s-i- ------------------ Árage tha gyrísei?
Soittaakohan hän minulle? Άρα---θα -- π-ρ------έ---ο; Άραγε θα με πάρει τηλέφωνο; Ά-α-ε θ- μ- π-ρ-ι τ-λ-φ-ν-; --------------------------- Άραγε θα με πάρει τηλέφωνο; 0
Á--g---ha m----r-- t-lé----o? Árage tha me párei tēléphōno? Á-a-e t-a m- p-r-i t-l-p-ō-o- ----------------------------- Árage tha me párei tēléphōno?
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. Α----τ-έ-αι--ν----σκ-φ-ετ--. Αναρωτιέμαι αν με σκέφτεται. Α-α-ω-ι-μ-ι α- μ- σ-έ-τ-τ-ι- ---------------------------- Αναρωτιέμαι αν με σκέφτεται. 0
A--r-ti-mai-an-m- --éph-etai. Anarōtiémai an me sképhtetai. A-a-ō-i-m-i a- m- s-é-h-e-a-. ----------------------------- Anarōtiémai an me sképhtetai.
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. Αν-ρ-τ-έμαι αν -χ-ι -λλ-. Αναρωτιέμαι αν έχει άλλη. Α-α-ω-ι-μ-ι α- έ-ε- ά-λ-. ------------------------- Αναρωτιέμαι αν έχει άλλη. 0
Anar-t---a---n ---ei á-l-. Anarōtiémai an échei állē. A-a-ō-i-m-i a- é-h-i á-l-. -------------------------- Anarōtiémai an échei állē.
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. Α----τ-έμα- αν-λέει ψ--α-α. Αναρωτιέμαι αν λέει ψέματα. Α-α-ω-ι-μ-ι α- λ-ε- ψ-μ-τ-. --------------------------- Αναρωτιέμαι αν λέει ψέματα. 0
A-a-ō-----i-an léei-p-é-a-a. Anarōtiémai an léei psémata. A-a-ō-i-m-i a- l-e- p-é-a-a- ---------------------------- Anarōtiémai an léei psémata.
Ajatteleekohan hän minua? Ά--γ- -ε σκέφτεται; Άραγε με σκέφτεται; Ά-α-ε μ- σ-έ-τ-τ-ι- ------------------- Άραγε με σκέφτεται; 0
Á--ge me s-é----tai? Árage me sképhtetai? Á-a-e m- s-é-h-e-a-? -------------------- Árage me sképhtetai?
Onkohan hänellä joku toinen? Ά-α-ε--------λ-; Άραγε έχει άλλη; Ά-α-ε έ-ε- ά-λ-; ---------------- Άραγε έχει άλλη; 0
Ár-g----h-----lē? Árage échei állē? Á-a-e é-h-i á-l-? ----------------- Árage échei állē?
Puhuukohan hän totta? Άρ-----έε--τη--α----ια; Άραγε λέει την αλήθεια; Ά-α-ε λ-ε- τ-ν α-ή-ε-α- ----------------------- Άραγε λέει την αλήθεια; 0
Ára-- lé-- t-n-a----e--? Árage léei tēn alḗtheia? Á-a-e l-e- t-n a-ḗ-h-i-? ------------------------ Árage léei tēn alḗtheia?
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. Αμ-ιβ--λ- -ν---- -ρέσ--π-αγ-α-ι-ά. Αμφιβάλλω αν του αρέσω πραγματικά. Α-φ-β-λ-ω α- τ-υ α-έ-ω π-α-μ-τ-κ-. ---------------------------------- Αμφιβάλλω αν του αρέσω πραγματικά. 0
Amp-ibáll--a--tou -rés--pra--ati-á. Amphibállō an tou arésō pragmatiká. A-p-i-á-l- a- t-u a-é-ō p-a-m-t-k-. ----------------------------------- Amphibállō an tou arésō pragmatiká.
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. Αμ--βάλ-ω αν -α μ-υ-γ---ει. Αμφιβάλλω αν θα μου γράψει. Α-φ-β-λ-ω α- θ- μ-υ γ-ά-ε-. --------------------------- Αμφιβάλλω αν θα μου γράψει. 0
Am---b-ll--a---h----u-gr-p-e-. Amphibállō an tha mou grápsei. A-p-i-á-l- a- t-a m-u g-á-s-i- ------------------------------ Amphibállō an tha mou grápsei.
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. Αμ---ά--- -- ---μ--π---ρευτ--. Αμφιβάλλω αν θα με παντρευτεί. Α-φ-β-λ-ω α- θ- μ- π-ν-ρ-υ-ε-. ------------------------------ Αμφιβάλλω αν θα με παντρευτεί. 0
Am--i-á-lō ------ -- -an-r-uteí. Amphibállō an tha me pantreuteí. A-p-i-á-l- a- t-a m- p-n-r-u-e-. -------------------------------- Amphibállō an tha me pantreuteí.
Pitääköhän hän minusta todella? Άραγε---- α-έσ- --α--λή--ι-; Άραγε του αρέσω στα αλήθεια; Ά-α-ε τ-υ α-έ-ω σ-α α-ή-ε-α- ---------------------------- Άραγε του αρέσω στα αλήθεια; 0
Á-a-e--ou a---ō-sta--lḗ-----? Árage tou arésō sta alḗtheia? Á-a-e t-u a-é-ō s-a a-ḗ-h-i-? ----------------------------- Árage tou arésō sta alḗtheia?
Kirjoittaakohan hän minulle? Άρ-γε θ--μου γ-άψ-ι; Άραγε θα μου γράψει; Ά-α-ε θ- μ-υ γ-ά-ε-; -------------------- Άραγε θα μου γράψει; 0
Árage--h----u -rá---i? Árage tha mou grápsei? Á-a-e t-a m-u g-á-s-i- ---------------------- Árage tha mou grápsei?
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? Ά--γ- θα--ε παν-ρ----ί; Άραγε θα με παντρευτεί; Ά-α-ε θ- μ- π-ν-ρ-υ-ε-; ----------------------- Άραγε θα με παντρευτεί; 0
Ára---t----e--an--e-teí? Árage tha me pantreuteí? Á-a-e t-a m- p-n-r-u-e-? ------------------------ Árage tha me pantreuteí?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…