Lauseita

fi Genetiivi   »   ku Genitive

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [not û neh]

Genitive

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
ystäväni kissa P-s-k---e--la-m-n Pisîka hevala min P-s-k- h-v-l- m-n ----------------- Pisîka hevala min 0
ystäväni koira Kuçi-- --va-ê -in Kuçikê hevalê min K-ç-k- h-v-l- m-n ----------------- Kuçikê hevalê min 0
lapsieni leikkikalut Pêl-s-o--n z-r-kên---n Pêlîstokên zarokên min P-l-s-o-ê- z-r-k-n m-n ---------------------- Pêlîstokên zarokên min 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Ew -a-o--------r- -i---. Ew saqoyê hevkarê min e. E- s-q-y- h-v-a-ê m-n e- ------------------------ Ew saqoyê hevkarê min e. 0
Tämä on työkaverini auto. E- -aqoy- h-vka-a m-n--. Ev saqoyê hevkara min e. E- s-q-y- h-v-a-a m-n e- ------------------------ Ev saqoyê hevkara min e. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. Ev -ar--hev--rên-mi--e. Ev karê hevkarên min e. E- k-r- h-v-a-ê- m-n e- ----------------------- Ev karê hevkarên min e. 0
Paidan nappi on irti. Bi-k--a -ira- ke-. Bişkoka kiras ket. B-ş-o-a k-r-s k-t- ------------------ Bişkoka kiras ket. 0
Autotallin avain on poissa. Mi-t--- ger--ê-w--daye. Mifteya gerajê windaye. M-f-e-a g-r-j- w-n-a-e- ----------------------- Mifteya gerajê windaye. 0
Pomon tietokone on rikki. K-----sa şe---x-rab-ye. Kombersa şefî xirabeye. K-m-e-s- ş-f- x-r-b-y-. ----------------------- Kombersa şefî xirabeye. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? Mal--ta --çikê k--n-? Malbata keçikê kî ne? M-l-a-a k-ç-k- k- n-? --------------------- Malbata keçikê kî ne? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? E- -aw- --k--im -----e--ala---lba---t-? Ez çawa dikarim biçime mala malbata te? E- ç-w- d-k-r-m b-ç-m- m-l- m-l-a-a t-? --------------------------------------- Ez çawa dikarim biçime mala malbata te? 0
Talo on kadun päässä. Ma- li ----y- ---a----e. Mal li dawiya kolanê ye. M-l l- d-w-y- k-l-n- y-. ------------------------ Mal li dawiya kolanê ye. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? N-v--p-yt-x-a -wîsre-ç- ye? Navê paytexta Swîsre çi ye? N-v- p-y-e-t- S-î-r- ç- y-? --------------------------- Navê paytexta Swîsre çi ye? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Na-- ---t-k---- -e? Navê pirtûkê çi ye? N-v- p-r-û-ê ç- y-? ------------------- Navê pirtûkê çi ye? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? N-vê zar--ê- ---a-a t---i---? Navê zarokên cîrana te çi ne? N-v- z-r-k-n c-r-n- t- ç- n-? ----------------------------- Navê zarokên cîrana te çi ne? 0
Milloin on lasten koululoma? Betla--ya-d-b--tan---a-za--kan---n-î-de-- p- ---e? Betlaneya dibistanê ya zarokan kengî dest pê dike? B-t-a-e-a d-b-s-a-ê y- z-r-k-n k-n-î d-s- p- d-k-? -------------------------------------------------- Betlaneya dibistanê ya zarokan kengî dest pê dike? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? S-etên ---yeneyê y--bijî-- k--g- y-? Saetên muayeneyê ya bijîşk kengî ye? S-e-ê- m-a-e-e-ê y- b-j-ş- k-n-î y-? ------------------------------------ Saetên muayeneyê ya bijîşk kengî ye? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? S-et-- -eki--n- --zey---eng--n-? Saetên vekirîna mezeyê kengî ne? S-e-ê- v-k-r-n- m-z-y- k-n-î n-? -------------------------------- Saetên vekirîna mezeyê kengî ne? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!