Lauseita

fi Genetiivi   »   lv Ģenitīvs

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [deviņdesmit deviņi]

Ģenitīvs

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
ystäväni kissa m--a- d-a--zene---a--s manas draudzenes kaķis m-n-s d-a-d-e-e- k-ķ-s ---------------------- manas draudzenes kaķis 0
ystäväni koira ma-- dr-uga su-s mana drauga suns m-n- d-a-g- s-n- ---------------- mana drauga suns 0
lapsieni leikkikalut manu-b-rn---ot--lietas manu bērnu rotaļlietas m-n- b-r-u r-t-ļ-i-t-s ---------------------- manu bērnu rotaļlietas 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Tas--- ma-- k---ģa-mē-elis. Tas ir mana kolēģa mētelis. T-s i- m-n- k-l-ģ- m-t-l-s- --------------------------- Tas ir mana kolēģa mētelis. 0
Tämä on työkaverini auto. T--ir-ma-------ēģes m-š-n-. Tā ir manas kolēģes mašīna. T- i- m-n-s k-l-ģ-s m-š-n-. --------------------------- Tā ir manas kolēģes mašīna. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. Tas ------- k-l--- -a--s. Tas ir manu kolēģu darbs. T-s i- m-n- k-l-ģ- d-r-s- ------------------------- Tas ir manu kolēģu darbs. 0
Paidan nappi on irti. K-ekl--p--- i-----rū--s-. Krekla poga ir notrūkusi. K-e-l- p-g- i- n-t-ū-u-i- ------------------------- Krekla poga ir notrūkusi. 0
Autotallin avain on poissa. Garāža- ---l-g--i- p-z----i. Garāžas atslēga ir pazudusi. G-r-ž-s a-s-ē-a i- p-z-d-s-. ---------------------------- Garāžas atslēga ir pazudusi. 0
Pomon tietokone on rikki. Va-ītā-- dato-s ir s-plīsis. Vadītāja dators ir saplīsis. V-d-t-j- d-t-r- i- s-p-ī-i-. ---------------------------- Vadītāja dators ir saplīsis. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K-s ir-m--te-e--ve-āk-? Kas ir meitenes vecāki? K-s i- m-i-e-e- v-c-k-? ----------------------- Kas ir meitenes vecāki? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? Kā--s-v--- -o---- līd--viņas -e--ku-māj--? Kā es varu nokļūt līdz viņas vecāku mājām? K- e- v-r- n-k-ū- l-d- v-ņ-s v-c-k- m-j-m- ------------------------------------------ Kā es varu nokļūt līdz viņas vecāku mājām? 0
Talo on kadun päässä. Māj- i----las-galā. Māja ir ielas galā. M-j- i- i-l-s g-l-. ------------------- Māja ir ielas galā. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? Kā--a-c-Š-e--e- g---a--i----u? Kā sauc Šveices galvaspilsētu? K- s-u- Š-e-c-s g-l-a-p-l-ē-u- ------------------------------ Kā sauc Šveices galvaspilsētu? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? K-d- i- -rā----s -o-a--ums? Kāds ir grāmatas nosaukums? K-d- i- g-ā-a-a- n-s-u-u-s- --------------------------- Kāds ir grāmatas nosaukums? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? K----uc k-im--- ----us? Kā sauc kaimiņu bērnus? K- s-u- k-i-i-u b-r-u-? ----------------------- Kā sauc kaimiņu bērnus? 0
Milloin on lasten koululoma? K-d-b-rni-m -r-brī---e-as? Kad bērniem ir brīvdienas? K-d b-r-i-m i- b-ī-d-e-a-? -------------------------- Kad bērniem ir brīvdienas? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? K---ārs-a-----pie--mš--a? Kad ārstam ir pieņemšana? K-d ā-s-a- i- p-e-e-š-n-? ------------------------- Kad ārstam ir pieņemšana? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? K-- muz-j- -r-a-v--t-? Kad muzejs ir atvērts? K-d m-z-j- i- a-v-r-s- ---------------------- Kad muzejs ir atvērts? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!