Սա -մ -շխա----ի վերար-ուն-է:
Սա իմ աշխատակցի վերարկուն է:
Ս- ի- ա-խ-տ-կ-ի վ-ր-ր-ո-ն է-
----------------------------
Սա իմ աշխատակցի վերարկուն է: 0 S- ----sh-h-ta----i --ra-k---eSa im ashkhatakts’i verarkun eS- i- a-h-h-t-k-s-i v-r-r-u- e------------------------------Sa im ashkhatakts’i verarkun e
Ս---- աշ-ատակ-ու--ւ -եք-նան-է:
Սա իմ աշխատակցուհու մեքենան է:
Ս- ի- ա-խ-տ-կ-ո-հ-ւ մ-ք-ն-ն է-
------------------------------
Սա իմ աշխատակցուհու մեքենան է: 0 Sa-im a-h--ata-ts-uh---e-’--n---eSa im ashkhatakts’uhu mek’yenan eS- i- a-h-h-t-k-s-u-u m-k-y-n-n e---------------------------------Sa im ashkhatakts’uhu mek’yenan e
Սա-իմ-----տ--ցուհո- աշխ-տ-նքն-է:
Սա իմ աշխատակցուհու աշխատանքն է:
Ս- ի- ա-խ-տ-կ-ո-հ-ւ ա-խ-տ-ն-ն է-
--------------------------------
Սա իմ աշխատակցուհու աշխատանքն է: 0 Sa-im------a---ts’u-u-as-k-at-nk-n-eSa im ashkhatakts’uhu ashkhatank’n eS- i- a-h-h-t-k-s-u-u a-h-h-t-n-’- e------------------------------------Sa im ashkhatakts’uhu ashkhatank’n e
Ի՞նչ-ե- կ-ր----մ --ր --ո-ն-րի-տո-ն-գ-ա-:
Ի՞նչպես կարող եմ ձեր ծնողների տուն գնալ:
Ի-ն-պ-ս կ-ր-ղ ե- ձ-ր ծ-ո-ն-ր- տ-ւ- գ-ա-:
----------------------------------------
Ի՞նչպես կարող եմ ձեր ծնողների տուն գնալ: 0 I՞nc--pes--a-ogh--e- d-er-----g-n-r- -u---n-lI՞nch’pes karogh yem dzer tsnoghneri tun gnalI-n-h-p-s k-r-g- y-m d-e- t-n-g-n-r- t-n g-a----------------------------------------------I՞nch’pes karogh yem dzer tsnoghneri tun gnal
Տ--ն--գտնվ-ւմ-- -ողոց----ր-ում:
Տունը գտնվում է փողոցի վերջում:
Տ-ւ-ը գ-ն-ո-մ է փ-ղ-ց- վ-ր-ո-մ-
-------------------------------
Տունը գտնվում է փողոցի վերջում: 0 T-ny-g-n-um-e--’-ogh-t-’----rjumTuny gtnvum e p’voghots’i verjumT-n- g-n-u- e p-v-g-o-s-i v-r-u---------------------------------Tuny gtnvum e p’voghots’i verjum
Ի՞նչ--- --կոչվո-- ----արի-յ- մ-----աղա-ը:
Ի՞նչպես է կոչվում Շվեցարիայի մայրաքաղաքը:
Ի-ն-պ-ս է կ-չ-ո-մ Շ-ե-ա-ի-յ- մ-յ-ա-ա-ա-ը-
-----------------------------------------
Ի՞նչպես է կոչվում Շվեցարիայի մայրաքաղաքը: 0 I--ch’-es e k-ch--um-S---t--ar-a-i-ma--a--ag----yI՞nch’pes e koch’vum Shvets’ariayi mayrak’aghak’yI-n-h-p-s e k-c-’-u- S-v-t-’-r-a-i m-y-a-’-g-a-’--------------------------------------------------I՞nch’pes e koch’vum Shvets’ariayi mayrak’aghak’y
Ի-ն---ս է գր---վերն--իրը:
Ի՞նչպես է գրքի վերնագիրը:
Ի-ն-պ-ս է գ-ք- վ-ր-ա-ի-ը-
-------------------------
Ի՞նչպես է գրքի վերնագիրը: 0 I՞-c--pe- - g--’--ve---g-ryI՞nch’pes e grk’i vernagiryI-n-h-p-s e g-k-i v-r-a-i-y---------------------------I՞nch’pes e grk’i vernagiry
Ե՞-բ -- ----անե-- դ-րո-ա-ա- --ձակ--ր-ն-ր-:
Ե՞րբ են երեխաների դպրոցական արձակուրդները:
Ե-ր- ե- ե-ե-ա-ե-ի դ-ր-ց-կ-ն ա-ձ-կ-ւ-դ-ե-ը-
------------------------------------------
Ե՞րբ են երեխաների դպրոցական արձակուրդները: 0 Ye՞----e------khan-ri -p-ot--a-an--rd-ak---n--yYe՞rb yen yerekhaneri dprots’akan ardzakurdneryY-՞-b y-n y-r-k-a-e-i d-r-t-’-k-n a-d-a-u-d-e-y-----------------------------------------------Ye՞rb yen yerekhaneri dprots’akan ardzakurdnery
Kun opimme, meidän pitää keskittyä.
Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan.
Keskittymiskyky ei ole luontaista.
Ensin pitää oppia keskittymään.
Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa.
Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan.
14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään.
Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia.
Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu.
Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon.
He voivat myös väsyä tai rasittua.
Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi.
Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin.
Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään!
On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua.
Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan.
Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä.
Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme.
Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa.
Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista.
Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan.
Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet.
Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut.
Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite.
Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään.
Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle.
Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä.
Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!