Lauseita

fi Juomia   »   no Drikke

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Drikke

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Minä juon teetä. Je- ---kk-r --. Jeg drikker te. J-g d-i-k-r t-. --------------- Jeg drikker te. 0
Minä juon kahvia. J-- d--k-er-kaff-. Jeg drikker kaffe. J-g d-i-k-r k-f-e- ------------------ Jeg drikker kaffe. 0
Minä juon kivenäisvettä. Je------ker --neral-ann. Jeg drikker mineralvann. J-g d-i-k-r m-n-r-l-a-n- ------------------------ Jeg drikker mineralvann. 0
Juotko teetä sitruunalla? Dr--ker-d- ---m-- ---r--? Drikker du te med sitron? D-i-k-r d- t- m-d s-t-o-? ------------------------- Drikker du te med sitron? 0
Juotko kahvia sokerilla? Drikk-r -------e-m-d s-kk-r? Drikker du kaffe med sukker? D-i-k-r d- k-f-e m-d s-k-e-? ---------------------------- Drikker du kaffe med sukker? 0
Juotko vettä jäillä? D--kke- -u-v-nn--ed i-? Drikker du vann med is? D-i-k-r d- v-n- m-d i-? ----------------------- Drikker du vann med is? 0
Täällä on bileet. H-r e- -et--est. Her er det fest. H-r e- d-t f-s-. ---------------- Her er det fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Fo-----dr-k-e--mu--e----e v-n. Folket drikker musserende vin. F-l-e- d-i-k-r m-s-e-e-d- v-n- ------------------------------ Folket drikker musserende vin. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Fo--et -rik-e- ----o- --. Folket drikker vin og øl. F-l-e- d-i-k-r v-n o- ø-. ------------------------- Folket drikker vin og øl. 0
Juotko alkoholia? Dr-k--r d---lk-h--? Drikker du alkohol? D-i-k-r d- a-k-h-l- ------------------- Drikker du alkohol? 0
Juotko viskiä? Dri--e---- -h---y? Drikker du whisky? D-i-k-r d- w-i-k-? ------------------ Drikker du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? D-ik-er du k----med--um? Drikker du kola med rum? D-i-k-r d- k-l- m-d r-m- ------------------------ Drikker du kola med rum? 0
En pidä kuohuviinistä. J-g ------i--- -us-e-en-- -in. Jeg liker ikke musserende vin. J-g l-k-r i-k- m-s-e-e-d- v-n- ------------------------------ Jeg liker ikke musserende vin. 0
Minä en pidä viinistä. J-- --ke- ikke -in. Jeg liker ikke vin. J-g l-k-r i-k- v-n- ------------------- Jeg liker ikke vin. 0
Minä en pidä oluesta. Jeg---k---ikke --. Jeg liker ikke øl. J-g l-k-r i-k- ø-. ------------------ Jeg liker ikke øl. 0
Vauva pitää maidosta. Ba--en------ -e-k. Babyen liker melk. B-b-e- l-k-r m-l-. ------------------ Babyen liker melk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Barne--l-k-r ----- -g---leju-c-. Barnet liker kakao og eplejuice. B-r-e- l-k-r k-k-o o- e-l-j-i-e- -------------------------------- Barnet liker kakao og eplejuice. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Kvinn-n --k-r ap--ls-nju-c---g--r--e-r---jui--. Kvinnen liker appelsinjuice og grapefruktjuice. K-i-n-n l-k-r a-p-l-i-j-i-e o- g-a-e-r-k-j-i-e- ----------------------------------------------- Kvinnen liker appelsinjuice og grapefruktjuice. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!