Lauseita

fi Juomia   »   am መጠጦች

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [አስራ ሁለት]

12 [āsira huleti]

መጠጦች

[met’et’ochi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Minä juon teetä. እ--ሻ----ጣ-ው። እኔ ሻይ እጠጣለው። እ- ሻ- እ-ጣ-ው- ------------ እኔ ሻይ እጠጣለው። 0
i-ē----y----’et’----i. inē shayi it’et’alewi. i-ē s-a-i i-’-t-a-e-i- ---------------------- inē shayi it’et’alewi.
Minä juon kahvia. እ- -ና--ጠጣለው። እኔ ቡና እጠጣለው። እ- ቡ- እ-ጣ-ው- ------------ እኔ ቡና እጠጣለው። 0
i----un--it’et--l-w-. inē buna it’et’alewi. i-ē b-n- i-’-t-a-e-i- --------------------- inē buna it’et’alewi.
Minä juon kivenäisvettä. እኔ ---ድ- ውሃ-እ---ው። እኔ የመአድን ውሃ እጠጣለው። እ- የ-አ-ን ው- እ-ጣ-ው- ------------------ እኔ የመአድን ውሃ እጠጣለው። 0
i-- ye------ni---ha-it-e-’ale--. inē yeme’ādini wiha it’et’alewi. i-ē y-m-’-d-n- w-h- i-’-t-a-e-i- -------------------------------- inē yeme’ādini wiha it’et’alewi.
Juotko teetä sitruunalla? ሻይ በሎሚ--ጠጣለ-----? ሻይ በሎሚ ትጠጣለህ/ጫለሽ? ሻ- በ-ሚ ት-ጣ-ህ-ጫ-ሽ- ----------------- ሻይ በሎሚ ትጠጣለህ/ጫለሽ? 0
sh--i -elo-ī -i----’a--h-----a--s--? shayi belomī tit’et’alehi/ch’aleshi? s-a-i b-l-m- t-t-e-’-l-h-/-h-a-e-h-? ------------------------------------ shayi belomī tit’et’alehi/ch’aleshi?
Juotko kahvia sokerilla? ቡ----ካር--ጠ-ለህ/---? ቡና በስካር ትጠጣለህ/ጫለሽ? ቡ- በ-ካ- ት-ጣ-ህ-ጫ-ሽ- ------------------ ቡና በስካር ትጠጣለህ/ጫለሽ? 0
buna b-s-ka---t-----’-l-hi/-h--les--? buna besikari tit’et’alehi/ch’aleshi? b-n- b-s-k-r- t-t-e-’-l-h-/-h-a-e-h-? ------------------------------------- buna besikari tit’et’alehi/ch’aleshi?
Juotko vettä jäillä? ው- ------- ት--ለህ-ጫለ-? ውሃ ከበረዶ ጋር ትጠጣለህ/ጫለሽ? ው- ከ-ረ- ጋ- ት-ጣ-ህ-ጫ-ሽ- --------------------- ውሃ ከበረዶ ጋር ትጠጣለህ/ጫለሽ? 0
wi-a-ke-e-----g----t-t--t’-----/-h----sh-? wiha keberedo gari tit’et’alehi/ch’aleshi? w-h- k-b-r-d- g-r- t-t-e-’-l-h-/-h-a-e-h-? ------------------------------------------ wiha keberedo gari tit’et’alehi/ch’aleshi?
Täällä on bileet. እዚህ--ግ---ለ። እዚህ ድግስ አለ። እ-ህ ድ-ስ አ-። ----------- እዚህ ድግስ አለ። 0
iz-hi -i-i-i-ā--. izīhi digisi āle. i-ī-i d-g-s- ā-e- ----------------- izīhi digisi āle.
Ihmiset juovat kuohuviiniä. ሰዎ--ሻ-ፓኝ--ጠ--። ሰዎች ሻምፓኝ ይጠጣሉ። ሰ-ች ሻ-ፓ- ይ-ጣ-። -------------- ሰዎች ሻምፓኝ ይጠጣሉ። 0
se-oc-i sh-mip---- yit----alu. sewochi shamipanyi yit’et’alu. s-w-c-i s-a-i-a-y- y-t-e-’-l-. ------------------------------ sewochi shamipanyi yit’et’alu.
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. ሰ-- የወ-ን-ጠጅ-እ--ቢ--ይጠ--። ሰዎች የወይን ጠጅ እና ቢራ ይጠጣሉ። ሰ-ች የ-ይ- ጠ- እ- ቢ- ይ-ጣ-። ----------------------- ሰዎች የወይን ጠጅ እና ቢራ ይጠጣሉ። 0
sew-c-i -ewe-----t---i -na ---a -i-’e-----. sewochi yeweyini t’eji ina bīra yit’et’alu. s-w-c-i y-w-y-n- t-e-i i-a b-r- y-t-e-’-l-. ------------------------------------------- sewochi yeweyini t’eji ina bīra yit’et’alu.
Juotko alkoholia? አ--ል-ትጠ-ለ--ጫለሽ? አልኮል ትጠጣለህ/ጫለሽ? አ-ኮ- ት-ጣ-ህ-ጫ-ሽ- --------------- አልኮል ትጠጣለህ/ጫለሽ? 0
āli--l-----’-t’al-hi-ch----s-i? ālikoli tit’et’alehi/ch’aleshi? ā-i-o-i t-t-e-’-l-h-/-h-a-e-h-? ------------------------------- ālikoli tit’et’alehi/ch’aleshi?
Juotko viskiä? ው---ት--ለህ/ ---? ውስኪ ትጠጣለህ/ ጫለሽ? ው-ኪ ት-ጣ-ህ- ጫ-ሽ- --------------- ውስኪ ትጠጣለህ/ ጫለሽ? 0
w-si-ī--i---t--l-hi- ch-------? wisikī tit’et’alehi/ ch’aleshi? w-s-k- t-t-e-’-l-h-/ c-’-l-s-i- ------------------------------- wisikī tit’et’alehi/ ch’aleshi?
Juotko kolaa rommin kanssa? ኮ--- ራም-ጋ- -ጠ---/ጫለሽ? ኮላ ከ ራም ጋር ትጠጣለህ/ጫለሽ? ኮ- ከ ራ- ጋ- ት-ጣ-ህ-ጫ-ሽ- --------------------- ኮላ ከ ራም ጋር ትጠጣለህ/ጫለሽ? 0
k-l--ke-------a-- ti-’-----ehi/ch’--esh-? kola ke rami gari tit’et’alehi/ch’aleshi? k-l- k- r-m- g-r- t-t-e-’-l-h-/-h-a-e-h-? ----------------------------------------- kola ke rami gari tit’et’alehi/ch’aleshi?
En pidä kuohuviinistä. ሻ--- አ-ወ--። ሻምፓኝ አልወድም። ሻ-ፓ- አ-ወ-ም- ----------- ሻምፓኝ አልወድም። 0
sh-m-pany- āl-w-dimi. shamipanyi āliwedimi. s-a-i-a-y- ā-i-e-i-i- --------------------- shamipanyi āliwedimi.
Minä en pidä viinistä. የ-ይ- ጠ---ል---። የወይን ጠጅ አልወድም። የ-ይ- ጠ- አ-ወ-ም- -------------- የወይን ጠጅ አልወድም። 0
y--eyi-i ---j---li-e-i--. yeweyini t’eji āliwedimi. y-w-y-n- t-e-i ā-i-e-i-i- ------------------------- yeweyini t’eji āliwedimi.
Minä en pidä oluesta. ቢራ --ወድ-። ቢራ አልወድም። ቢ- አ-ወ-ም- --------- ቢራ አልወድም። 0
bī---ā-iw--im-. bīra āliwedimi. b-r- ā-i-e-i-i- --------------- bīra āliwedimi.
Vauva pitää maidosta. ህ-ኑ --ት-ይወዳል። ህፃኑ ወተት ይወዳል። ህ-ኑ ወ-ት ይ-ዳ-። ------------- ህፃኑ ወተት ይወዳል። 0
h--͟s’--u-w----- ----d--i. hit-s’anu weteti yiwedali. h-t-s-a-u w-t-t- y-w-d-l-. -------------------------- hit͟s’anu weteti yiwedali.
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. ል- -ካ----የ-ም --ቂ --ዳል። ልጁ ኮካ እና የፖም ጭማቂ ይወዳል። ል- ኮ- እ- የ-ም ጭ-ቂ ይ-ዳ-። ---------------------- ልጁ ኮካ እና የፖም ጭማቂ ይወዳል። 0
l-ju-ko-a ina y------c---ma-----iw-d--i. liju koka ina yepomi ch’imak’ī yiwedali. l-j- k-k- i-a y-p-m- c-’-m-k-ī y-w-d-l-. ---------------------------------------- liju koka ina yepomi ch’imak’ī yiwedali.
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. ሴቷ -ብ-----እና ---ን -ማ---ወ---። ሴቷ የብርቱካን እና የወይን ጭማቂ ትወዳለች። ሴ- የ-ር-ካ- እ- የ-ይ- ጭ-ቂ ት-ዳ-ች- ---------------------------- ሴቷ የብርቱካን እና የወይን ጭማቂ ትወዳለች። 0
sētwa------itukani ina y-we-in---h’----’---i--dale---. sētwa yebiritukani ina yeweyini ch’imak’ī tiwedalechi. s-t-a y-b-r-t-k-n- i-a y-w-y-n- c-’-m-k-ī t-w-d-l-c-i- ------------------------------------------------------ sētwa yebiritukani ina yeweyini ch’imak’ī tiwedalechi.

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!