Lauseita

fi Kysyä 1   »   bg Задаване на въпроси 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шейсет и две]

62 [sheyset i dve]

Задаване на въпроси 1

[Zadavane na vyprosi 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
opiskella у-а уча у-а --- уча 0
uc-a ucha u-h- ---- ucha
Opiskelevatko oppilaat paljon? Уч--иц-------- -и м----? Учениците учат ли много? У-е-и-и-е у-а- л- м-о-о- ------------------------ Учениците учат ли много? 0
Uc--n---ite u-----l- -----? Uchenitsite uchat li mnogo? U-h-n-t-i-e u-h-t l- m-o-o- --------------------------- Uchenitsite uchat li mnogo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н-,----у-а- --лко. Не, те учат малко. Н-, т- у-а- м-л-о- ------------------ Не, те учат малко. 0
N----- u--at mal-o. Ne, te uchat malko. N-, t- u-h-t m-l-o- ------------------- Ne, te uchat malko.
kysyä питам питам п-т-м ----- питам 0
pit-m pitam p-t-m ----- pitam
Kysyttekö te usein opettajalta? Ч--т- ---пи--те---ителя? Често ли питате учителя? Ч-с-о л- п-т-т- у-и-е-я- ------------------------ Често ли питате учителя? 0
C-est--li p-t-te-uchi-e--a? Chesto li pitate uchitelya? C-e-t- l- p-t-t- u-h-t-l-a- --------------------------- Chesto li pitate uchitelya?
Ei, en kysy opettajalta usein. Н-- ---н- -о-----м--ест-. Не, аз не го питам често. Н-, а- н- г- п-т-м ч-с-о- ------------------------- Не, аз не го питам често. 0
Ne--az ne -o --ta---he---. Ne, az ne go pitam chesto. N-, a- n- g- p-t-m c-e-t-. -------------------------- Ne, az ne go pitam chesto.
vastata о-г-вар-м отговарям о-г-в-р-м --------- отговарям 0
o-g---r-am otgovaryam o-g-v-r-a- ---------- otgovaryam
Vastatkaa, kiitos. От---оре-е- мол-. Отговорете, моля. О-г-в-р-т-, м-л-. ----------------- Отговорете, моля. 0
Ot--v-r--e, molya. Otgovorete, molya. O-g-v-r-t-, m-l-a- ------------------ Otgovorete, molya.
Minä vastaan. А- ----в----. Аз отговарям. А- о-г-в-р-м- ------------- Аз отговарям. 0
Az-ot-ov-r---. Az otgovaryam. A- o-g-v-r-a-. -------------- Az otgovaryam.
työskennellä ра--тя работя р-б-т- ------ работя 0
ra--t-a rabotya r-b-t-a ------- rabotya
Työskenteleekö hän juuri? Той --б-ти--и-сега? Той работи ли сега? Т-й р-б-т- л- с-г-? ------------------- Той работи ли сега? 0
Toy --b-t---- se--? Toy raboti li sega? T-y r-b-t- l- s-g-? ------------------- Toy raboti li sega?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Да----й ---о-- сега. Да, той работи сега. Д-, т-й р-б-т- с-г-. -------------------- Да, той работи сега. 0
D-,-t-- -ab--i-s--a. Da, toy raboti sega. D-, t-y r-b-t- s-g-. -------------------- Da, toy raboti sega.
tulla и-в-м идвам и-в-м ----- идвам 0
i--am idvam i-v-m ----- idvam
Tuletteko te? И-в-те--и? Идвате ли? И-в-т- л-? ---------- Идвате ли? 0
Idv--e---? Idvate li? I-v-t- l-? ---------- Idvate li?
Kyllä, tulemme kohta. Да- в--наг---д--м-. Да, веднага идваме. Д-, в-д-а-а и-в-м-. ------------------- Да, веднага идваме. 0
D-,-vednag--i-----. Da, vednaga idvame. D-, v-d-a-a i-v-m-. ------------------- Da, vednaga idvame.
asua жи-ея живея ж-в-я ----- живея 0
zh-v--a zhiveya z-i-e-a ------- zhiveya
Asutteko te Berliinissä? В -ерл-- л- жи-е---? В Берлин ли живеете? В Б-р-и- л- ж-в-е-е- -------------------- В Берлин ли живеете? 0
V-----in--i--h-veet-? V Berlin li zhiveete? V B-r-i- l- z-i-e-t-? --------------------- V Berlin li zhiveete?
Kyllä, asun Berliinissä. Д-, аз жи--я --Б-р---. Да, аз живея в Берлин. Д-, а- ж-в-я в Б-р-и-. ---------------------- Да, аз живея в Берлин. 0
D-,----zhiv-ya-- -er-i-. Da, az zhiveya v Berlin. D-, a- z-i-e-a v B-r-i-. ------------------------ Da, az zhiveya v Berlin.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!