Lauseita

fi Kysyä 1   »   mk Поставување прашања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шеесет и два]

62 [shyeyesyet i dva]

Поставување прашања 1

[Postavoovaњye prashaњa 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
opiskella у-и учи у-и --- учи 0
o---i oochi o-c-i ----- oochi
Opiskelevatko oppilaat paljon? Уч-т-ли--ч----ите--н-г-? Учат ли учениците многу? У-а- л- у-е-и-и-е м-о-у- ------------------------ Учат ли учениците многу? 0
O--ha- l-----h---i--ity- --oguo-? Oochat li oochyenitzitye mnoguoo? O-c-a- l- o-c-y-n-t-i-y- m-o-u-o- --------------------------------- Oochat li oochyenitzitye mnoguoo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Не,-ти--учат мал-у. Не, тие учат малку. Н-, т-е у-а- м-л-у- ------------------- Не, тие учат малку. 0
Nye----ye--o---t m-lkoo. Nye, tiye oochat malkoo. N-e- t-y- o-c-a- m-l-o-. ------------------------ Nye, tiye oochat malkoo.
kysyä пр--у-а прашува п-а-у-а ------- прашува 0
pr-s-oo-a prashoova p-a-h-o-a --------- prashoova
Kysyttekö te usein opettajalta? Г---р---ват- л- -ес---на---вник-т? Го прашувате ли често наставникот? Г- п-а-у-а-е л- ч-с-о н-с-а-н-к-т- ---------------------------------- Го прашувате ли често наставникот? 0
G---pras-oova--- -- -hy---o-----avn-k--? Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot? G-o p-a-h-o-a-y- l- c-y-s-o n-s-a-n-k-t- ---------------------------------------- Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot?
Ei, en kysy opettajalta usein. Н-- јас--- г------ува- ---т-. Не, јас не го прашувам често. Н-, ј-с н- г- п-а-у-а- ч-с-о- ----------------------------- Не, јас не го прашувам често. 0
N--,--as-ny----------h-ovam c-y-s-o. Nye, јas nye guo prashoovam chyesto. N-e- ј-s n-e g-o p-a-h-o-a- c-y-s-o- ------------------------------------ Nye, јas nye guo prashoovam chyesto.
vastata о--о-а-а одговара о-г-в-р- -------- одговара 0
o-g-o--ra odguovara o-g-o-a-a --------- odguovara
Vastatkaa, kiitos. Одг-в--ет- -о-а-. Одговорете молам. О-г-в-р-т- м-л-м- ----------------- Одговорете молам. 0
O-g-o-o-----e-mol--. Odguovoryetye molam. O-g-o-o-y-t-e m-l-m- -------------------- Odguovoryetye molam.
Minä vastaan. Ј---одг-----м. Јас одговарам. Ј-с о-г-в-р-м- -------------- Јас одговарам. 0
Јas----uova-am. Јas odguovaram. Ј-s o-g-o-a-a-. --------------- Јas odguovaram.
työskennellä р----и работи р-б-т- ------ работи 0
r-b--i raboti r-b-t- ------ raboti
Työskenteleekö hän juuri? Раб-т- л--т-ј -ега? Работи ли тој сега? Р-б-т- л- т-ј с-г-? ------------------- Работи ли тој сега? 0
R----i-l- to--s-----? Raboti li toј syegua? R-b-t- l- t-ј s-e-u-? --------------------- Raboti li toј syegua?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Д-,-тој --б--и сега. Да, тој работи сега. Д-, т-ј р-б-т- с-г-. -------------------- Да, тој работи сега. 0
D-, -oј-rabo-i -ye---. Da, toј raboti syegua. D-, t-ј r-b-t- s-e-u-. ---------------------- Da, toј raboti syegua.
tulla д-а-а доаѓа д-а-а ----- доаѓа 0
doaѓa doaѓa d-a-a ----- doaѓa
Tuletteko te? Ќе-дојд--е? Ќе дојдете? Ќ- д-ј-е-е- ----------- Ќе дојдете? 0
K--- d--dy-t--? Kjye doјdyetye? K-y- d-ј-y-t-e- --------------- Kjye doјdyetye?
Kyllä, tulemme kohta. Д-, ќ- -о-д----ве--а-. Да, ќе дојдеме веднаш. Д-, ќ- д-ј-е-е в-д-а-. ---------------------- Да, ќе дојдеме веднаш. 0
D-,-k--e-doјdy-m-e-vyedn-sh. Da, kjye doјdyemye vyednash. D-, k-y- d-ј-y-m-e v-e-n-s-. ---------------------------- Da, kjye doјdyemye vyednash.
asua жив-е живее ж-в-е ----- живее 0
ʐi----e ʐivyeye ʐ-v-e-e ------- ʐivyeye
Asutteko te Berliinissä? Жи-е-те ли-во ------? Живеете ли во Берлин? Ж-в-е-е л- в- Б-р-и-? --------------------- Живеете ли во Берлин? 0
ʐ-v-e-et-e l- -o---er--n? ʐivyeyetye li vo Byerlin? ʐ-v-e-e-y- l- v- B-e-l-n- ------------------------- ʐivyeyetye li vo Byerlin?
Kyllä, asun Berliinissä. Да, -ас --в----во Б-----. Да, јас живеам во Берлин. Д-, ј-с ж-в-а- в- Б-р-и-. ------------------------- Да, јас живеам во Берлин. 0
Da, јa- -----a- ---B---l--. Da, јas ʐivyeam vo Byerlin. D-, ј-s ʐ-v-e-m v- B-e-l-n- --------------------------- Da, јas ʐivyeam vo Byerlin.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!