Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   uk Покупки

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [п’ятдесят чотири]

54 [pʺyatdesyat chotyry]

Покупки

[Pokupky]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Я-хотів -и-/ хотіла --к--------д-р-н--. Я хотів би / хотіла б купити подарунок. Я х-т-в б- / х-т-л- б к-п-т- п-д-р-н-к- --------------------------------------- Я хотів би / хотіла б купити подарунок. 0
Y--k-ot-- by - --o-il- b-ku---y --da----k. YA khotiv by / khotila b kupyty podarunok. Y- k-o-i- b- / k-o-i-a b k-p-t- p-d-r-n-k- ------------------------------------------ YA khotiv by / khotila b kupyty podarunok.
Mutta ei mitään liian kallista. Але-н- --ж---о--гий. Але не дуже дорогий. А-е н- д-ж- д-р-г-й- -------------------- Але не дуже дорогий. 0
Al--n--d-zh- d----yy-. Ale ne duzhe dorohyy-. A-e n- d-z-e d-r-h-y-. ---------------------- Ale ne duzhe dorohyy̆.
Ehkä käsilaukun? Мож-ив- сумку? Можливо сумку? М-ж-и-о с-м-у- -------------- Можливо сумку? 0
Mozhl-vo-su-k-? Mozhlyvo sumku? M-z-l-v- s-m-u- --------------- Mozhlyvo sumku?
Minkä värisen haluatte? Яко-- --л-ор- ---б-хо-іли? Якого кольору Ви б хотіли? Я-о-о к-л-о-у В- б х-т-л-? -------------------------- Якого кольору Ви б хотіли? 0
Yakoho--o----u----b--h--ily? Yakoho kolʹoru Vy b khotily? Y-k-h- k-l-o-u V- b k-o-i-y- ---------------------------- Yakoho kolʹoru Vy b khotily?
Mustan, ruskean vai valkoisen? Чо--о-о,------н--ог- чи -і---о? Чорного, коричневого чи білого? Ч-р-о-о- к-р-ч-е-о-о ч- б-л-г-? ------------------------------- Чорного, коричневого чи білого? 0
C-orn--o- k-----n-------------o-o? Chornoho, korychnevoho chy biloho? C-o-n-h-, k-r-c-n-v-h- c-y b-l-h-? ---------------------------------- Chornoho, korychnevoho chy biloho?
Ison vai pienen? Ве--ку-чи-ма-е-ь--? Велику чи маленьку? В-л-к- ч- м-л-н-к-? ------------------- Велику чи маленьку? 0
V----u-chy-m--e-ʹ-u? Velyku chy malenʹku? V-l-k- c-y m-l-n-k-? -------------------- Velyku chy malenʹku?
Saisinko katsoa tätä? Ч- м--у-я на--ю-г-яну-и? Чи можу я на цю глянути? Ч- м-ж- я н- ц- г-я-у-и- ------------------------ Чи можу я на цю глянути? 0
Ch- -o--u y- na t--u-hly--uty? Chy mozhu ya na tsyu hlyanuty? C-y m-z-u y- n- t-y- h-y-n-t-? ------------------------------ Chy mozhu ya na tsyu hlyanuty?
Onko se nahkaa? В-н---к--ян-? Вона шкіряна? В-н- ш-і-я-а- ------------- Вона шкіряна? 0
V-na shk-r--n-? Vona shkiryana? V-n- s-k-r-a-a- --------------- Vona shkiryana?
Vai onko se muovia? Чи ---- з- -ту-но-------ріа--? Чи вона зі штучного матеріалу? Ч- в-н- з- ш-у-н-г- м-т-р-а-у- ------------------------------ Чи вона зі штучного матеріалу? 0
Chy --n---i-s-tuc--o-o--a-erial-? Chy vona zi shtuchnoho materialu? C-y v-n- z- s-t-c-n-h- m-t-r-a-u- --------------------------------- Chy vona zi shtuchnoho materialu?
Se on tietenkin nahkaa. Зі ш-ір-, -вичай-о. Зі шкіри, звичайно. З- ш-і-и- з-и-а-н-. ------------------- Зі шкіри, звичайно. 0
Zi shk-r-,-z--chay---. Zi shkiry, zvychay-no. Z- s-k-r-, z-y-h-y-n-. ---------------------- Zi shkiry, zvychay̆no.
Tämä on erityisen laadukas. Ц- -уже х-р--а-які---. Це дуже хороша якість. Ц- д-ж- х-р-ш- я-і-т-. ---------------------- Це дуже хороша якість. 0
T-e -u--e ----os-a yakis--. Tse duzhe khorosha yakistʹ. T-e d-z-e k-o-o-h- y-k-s-ʹ- --------------------------- Tse duzhe khorosha yakistʹ.
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. І-су-----ій-------с-м н- д-рога. І сумка дійсно зовсім не дорога. І с-м-а д-й-н- з-в-і- н- д-р-г-. -------------------------------- І сумка дійсно зовсім не дорога. 0
I------ -iy̆-n- zo-----n- d--oh-. I sumka diy-sno zovsim ne doroha. I s-m-a d-y-s-o z-v-i- n- d-r-h-. --------------------------------- I sumka diy̆sno zovsim ne doroha.
Pidän tästä. Ця м--і--о-о-а--ь-я. Ця мені подобається. Ц- м-н- п-д-б-є-ь-я- -------------------- Ця мені подобається. 0
T-y- m-ni---d----e-ʹsy-. Tsya meni podobayetʹsya. T-y- m-n- p-d-b-y-t-s-a- ------------------------ Tsya meni podobayetʹsya.
Otan tämän. Я ц- --з--у. Я цю візьму. Я ц- в-з-м-. ------------ Я цю візьму. 0
YA tsy- vi--m-. YA tsyu vizʹmu. Y- t-y- v-z-m-. --------------- YA tsyu vizʹmu.
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Ч------ - -ю --м-ня--? Чи можу я цю обміняти? Ч- м-ж- я ц- о-м-н-т-? ---------------------- Чи можу я цю обміняти? 0
C-- m-z-u-y- -s----bminy--y? Chy mozhu ya tsyu obminyaty? C-y m-z-u y- t-y- o-m-n-a-y- ---------------------------- Chy mozhu ya tsyu obminyaty?
Tottakai. З-------. Звичайно. З-и-а-н-. --------- Звичайно. 0
Zvy-ha-̆n-. Zvychay-no. Z-y-h-y-n-. ----------- Zvychay̆no.
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. М- --пакує---її як-п--а-унок. Ми запакуємо її як подарунок. М- з-п-к-є-о ї- я- п-д-р-н-к- ----------------------------- Ми запакуємо її як подарунок. 0
My zapak--em- ïi--ya- --dar----. My zapakuyemo i-i- yak podarunok. M- z-p-k-y-m- i-i- y-k p-d-r-n-k- --------------------------------- My zapakuyemo ïï yak podarunok.
Kassa on tuolla. Ка---т-м. Каса там. К-с- т-м- --------- Каса там. 0
Ka-a tam. Kasa tam. K-s- t-m- --------- Kasa tam.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…