Я-х-тел бы-- --т----бы ----т--------к.
Я хотел бы / хотела бы купить подарок.
Я х-т-л б- / х-т-л- б- к-п-т- п-д-р-к-
--------------------------------------
Я хотел бы / хотела бы купить подарок. 0 Y- kh---l by - kh----a b- ----t- -o-a-ok.Ya khotel by / khotela by kupitʹ podarok.Y- k-o-e- b- / k-o-e-a b- k-p-t- p-d-r-k------------------------------------------Ya khotel by / khotela by kupitʹ podarok.
Н--н--е-о-о--н- д-р-го--.
Но ничего очень дорогого.
Н- н-ч-г- о-е-ь д-р-г-г-.
-------------------------
Но ничего очень дорогого. 0 N---ic-eg- oc---- ---o----.No nichego ochenʹ dorogogo.N- n-c-e-o o-h-n- d-r-g-g-.---------------------------No nichego ochenʹ dorogogo.
Бо-ь-ую-----ма--н-к--?
Большую или маленькую?
Б-л-ш-ю и-и м-л-н-к-ю-
----------------------
Большую или маленькую? 0 Bo-----y- il---a-e--k--u?Bolʹshuyu ili malenʹkuyu?B-l-s-u-u i-i m-l-n-k-y-?-------------------------Bolʹshuyu ili malenʹkuyu?
Ил----а и--ис---тв-ных --тер--ло-?
Или она из искуственых материалов?
И-и о-а и- и-к-с-в-н-х м-т-р-а-о-?
----------------------------------
Или она из искуственых материалов? 0 Il- --a -z-is---tv---kh-mat---al-v?Ili ona iz iskustvenykh materialov?I-i o-a i- i-k-s-v-n-k- m-t-r-a-o-?-----------------------------------Ili ona iz iskustvenykh materialov?
И су-к-----с---т--ь---о---ь дешё---.
И сумка действительно очень дешёвая.
И с-м-а д-й-т-и-е-ь-о о-е-ь д-ш-в-я-
------------------------------------
И сумка действительно очень дешёвая. 0 I su-ka-deyst-i-e--no-o-h-n--de--ëv-y-.I sumka deystvitelʹno ochenʹ deshëvaya.I s-m-a d-y-t-i-e-ʹ-o o-h-n- d-s-ë-a-a----------------------------------------I sumka deystvitelʹno ochenʹ deshëvaya.
См--- - е------и--уж-о, п-------?
Смогу я её, если нужно, поменять?
С-о-у я е-, е-л- н-ж-о- п-м-н-т-?
---------------------------------
Смогу я её, если нужно, поменять? 0 S--gu y--ye-ë,--es-i-n---no, -omeny-tʹ?Smogu ya yeyë, yesli nuzhno, pomenyatʹ?S-o-u y- y-y-, y-s-i n-z-n-, p-m-n-a-ʹ----------------------------------------Smogu ya yeyë, yesli nuzhno, pomenyatʹ?
Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä.
Heillä kaikilla on jokin kieli.
Valitettavasti se ei ole aina sama.
Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä.
Se on usein hyvin työlästä.
On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia.
Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä.
Tämä ilmiö on nimeltään
keskinäinen ymmärrettävyys
.
Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta.
Ensimmäinen muunnos on
suullinen keskinäinen ymmärrettävyys
.
Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta.
He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa.
Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia.
Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu.
Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys
on toinen muunnos.
Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa.
Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta.
Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen.
Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä.
Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset.
Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa.
Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä.
On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto.
Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys.
Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia.
Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä.
Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen.
Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…