Lauseita

fi Värejä   »   sl Barve

14 [neljätoista]

Värejä

Värejä

14 [štirinajst]

Barve

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Lumi on valkoinen. Sn-- j- --l. Sneg je bel. S-e- j- b-l- ------------ Sneg je bel. 0
Aurinko on keltainen. S-n-e--- r--e-o. Sonce je rumeno. S-n-e j- r-m-n-. ---------------- Sonce je rumeno. 0
Appelsiini on oranssi. Pomara-č- je o----n-. Pomaranča je oranžna. P-m-r-n-a j- o-a-ž-a- --------------------- Pomaranča je oranžna. 0
Kirsikka on punainen. Če--j---- -de--. Češnja je rdeča. Č-š-j- j- r-e-a- ---------------- Češnja je rdeča. 0
Taivas on sininen. N-bo-j- --dr-. Nebo je modro. N-b- j- m-d-o- -------------- Nebo je modro. 0
Ruoho on vihreää. Tr--a -e---le--. Trava je zelena. T-a-a j- z-l-n-. ---------------- Trava je zelena. 0
Multa on ruskeaa. Z-mlja -e-rj---. Zemlja je rjava. Z-m-j- j- r-a-a- ---------------- Zemlja je rjava. 0
Pilvi on harmaa. O-l-k j--s-v. Oblak je siv. O-l-k j- s-v- ------------- Oblak je siv. 0
Renkaat ovat mustia. Avt-m------e--um---o č---. Avtomobilske gume so črne. A-t-m-b-l-k- g-m- s- č-n-. -------------------------- Avtomobilske gume so črne. 0
Minkä värinen lumi on? Valkoinen. Ka-š-o--arv- -m---ne-? Belo. Kakšno barvo ima sneg? Belo. K-k-n- b-r-o i-a s-e-? B-l-. ---------------------------- Kakšno barvo ima sneg? Belo. 0
Minkä värinen aurinko on? Keltainen. Kak--o-ba----i-a sonc---R--e--. Kakšno barvo ima sonce? Rumeno. K-k-n- b-r-o i-a s-n-e- R-m-n-. ------------------------------- Kakšno barvo ima sonce? Rumeno. 0
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi. Ka-š-- ba--- i-a--o-a--n-a?-O-a-ž--. Kakšno barvo ima pomaranča? Oranžno. K-k-n- b-r-o i-a p-m-r-n-a- O-a-ž-o- ------------------------------------ Kakšno barvo ima pomaranča? Oranžno. 0
Minkä värinen kirsikka on? Punainen. Kakšn--b---- i-a--e-nj-? -de--. Kakšno barvo ima češnja? Rdečo. K-k-n- b-r-o i-a č-š-j-? R-e-o- ------------------------------- Kakšno barvo ima češnja? Rdečo. 0
Minkä värinen taivas on? Sininen. K--š-- -a-v---m- n-b-- Modr-. Kakšno barvo ima nebo? Modro. K-k-n- b-r-o i-a n-b-? M-d-o- ----------------------------- Kakšno barvo ima nebo? Modro. 0
Minkä väristä ruoho on? Vihreää. K-k-no --r-- im----ava? Zel---. Kakšno barvo ima trava? Zeleno. K-k-n- b-r-o i-a t-a-a- Z-l-n-. ------------------------------- Kakšno barvo ima trava? Zeleno. 0
Minkä väristä multa on? Ruskeaa. Ka-š-o-b-rvo --a------a?-R-avo. Kakšno barvo ima zemlja? Rjavo. K-k-n- b-r-o i-a z-m-j-? R-a-o- ------------------------------- Kakšno barvo ima zemlja? Rjavo. 0
Minkä värinen pilvi on? Harmaa. Kak-no---rvo-i-a ob---? S-v-. Kakšno barvo ima oblak? Sivo. K-k-n- b-r-o i-a o-l-k- S-v-. ----------------------------- Kakšno barvo ima oblak? Sivo. 0
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat. Ka---o ba-vo imaj- a-to--b--s------e? -r--. Kakšno barvo imajo avtomobilske gume? Črno. K-k-n- b-r-o i-a-o a-t-m-b-l-k- g-m-? Č-n-. ------------------------------------------- Kakšno barvo imajo avtomobilske gume? Črno. 0

Naiset ja miehet puhuvat eri lailla

Tiedämme kaikki, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Tiesitkö myös, että he puhuvat eri lailla? Monilukuiset tutkimukset ovat osoittaneet sen. Naisten puhekaavat ovat erilaisia kuin miesten. Heidän puhetapansa on usein epäsuorempaa ja varautuneempaa. Miehet päinvastoin käyttävät tyypillisesti selkeää ja suoraa kieltä. Puheenaiheet ovat myös erilaisia. Miehet puhuvat enemmän uutisista, taloudesta tai urheilusta. Naiset ovat kiinnostuneempia sosiaalisista aiheista kuten perheestä tai terveydestä. Miehet siis haluavat puhua faktoista. Naiset puhuvat mieluummin ihmisistä. On hätkähdyttävää, että naiset pyrkivät käyttämään ”heikkoa” kieltä. Toisin sanoen he puhuvat varovaisemmin ja kohteliaasti. Naiset myös esittävät enemmän kysymyksiä. Sillä tavoin he todennäköisesti pyrkivät sopusointuun ja välttämään erimielisyyksiä. Sen lisäksi naisilla on paljon laajempi tunteiden sanavarasto. Miesten keskustelu on usein jonkinlaista kilpailua. Heidän kielensä on selkeästi haastavampaa ja hyökkäävämpää. Miehet lausuvat myös päivittäin paljon vähemmän sanoja kuin naiset. Jotkut tutkijat väittävät tämän johtuvan aivojen erilaisesta rakenteesta. Naisten ja miesten aivot ovat nimittäin erilaiset. Toisin sanoen heidän puhekeskuksensa on myös rakenteeltaan erilainen. Myös muut tekijät vaikuttavat mitä todennäköisimmin kieleemme. Tiede ei ole tutkinut tätä aluetta pitkään aikaan. Naiset ja miehet eivät silti puhu täysin erilaisia kieliä. Väärinymmärryksiä ei välttämättä esiinny. Menestyksellinen kommunikaatio saavutetaan monilla menettelytavoilla. Niistä yksinkertaisin kuuluu: Kuuntele paremmin!