Ordliste

nn Subordinate clauses: if   »   fi Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [nittitre]

Subordinate clauses: if

Subordinate clauses: if

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
Eg veit ikkje om han elskar meg. En----d-- r-k------o -ä- m-n-a. En tiedä, rakastaako hän minua. E- t-e-ä- r-k-s-a-k- h-n m-n-a- ------------------------------- En tiedä, rakastaako hän minua. 0
Eg veit ikkje om han kjem att. En--i---,--u-eeko-h-n ------i-. En tiedä, tuleeko hän takaisin. E- t-e-ä- t-l-e-o h-n t-k-i-i-. ------------------------------- En tiedä, tuleeko hän takaisin. 0
Eg veit ikkje om han vil ringje meg. E- -i--ä---o-t----- hä--mi-u--e. En tiedä, soittaako hän minulle. E- t-e-ä- s-i-t-a-o h-n m-n-l-e- -------------------------------- En tiedä, soittaako hän minulle. 0
Kva om han elskar meg? R--a-t-----a--h-n-mi-u-? Rakastaakohan hän minua? R-k-s-a-k-h-n h-n m-n-a- ------------------------ Rakastaakohan hän minua? 0
Kva om han kjem att? T-le-ko-a- h-- t-k-s-n? Tuleekohan hän takasin? T-l-e-o-a- h-n t-k-s-n- ----------------------- Tuleekohan hän takasin? 0
Kva om han vil ringje meg? So--taa-o-an -än m-----e? Soittaakohan hän minulle? S-i-t-a-o-a- h-n m-n-l-e- ------------------------- Soittaakohan hän minulle? 0
Eg lurer på om han tenkjer på meg. K-----it---tä-i, ajat--le-k- -ä- ----a. Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. K-s-n i-s-l-ä-i- a-a-t-l-e-o h-n m-n-a- --------------------------------------- Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. 0
Eg lurer på om han har ei anna jente. K-s-n-it--ltä-i- o--o-hä--l-ä jo-u--o-n-n. Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. K-s-n i-s-l-ä-i- o-k- h-n-l-ä j-k- t-i-e-. ------------------------------------------ Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. 0
Eg lurer på om han lyg. K-sy- it--l--n-----lehtele--- h--. Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. K-s-n i-s-l-ä-i- v-l-h-e-e-k- h-n- ---------------------------------- Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. 0
Kva om han tenkjer på meg? Aj-t-e-eek---n-h-n m----? Ajatteleekohan hän minua? A-a-t-l-e-o-a- h-n m-n-a- ------------------------- Ajatteleekohan hän minua? 0
Kva om han har ei anna jente? Onko--- --n------ok--toi-e-? Onkohan hänellä joku toinen? O-k-h-n h-n-l-ä j-k- t-i-e-? ---------------------------- Onkohan hänellä joku toinen? 0
Kva om han pratar sant? P---uk-h-n---n--otta? Puhuukohan hän totta? P-h-u-o-a- h-n t-t-a- --------------------- Puhuukohan hän totta? 0
Eg tvilar på om han verkeleg likar meg. Mi-- ep-ilen, pitä--ö--ä- ---ust-. Minä epäilen, pitääkö hän minusta. M-n- e-ä-l-n- p-t-ä-ö h-n m-n-s-a- ---------------------------------- Minä epäilen, pitääkö hän minusta. 0
Eg tvilar på om han vil skrive til meg. Mi-- ----len--kirjo-tt-a-- h-n-minu---. Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. M-n- e-ä-l-n- k-r-o-t-a-k- h-n m-n-l-e- --------------------------------------- Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. 0
Eg tvilar på om han vil gifte seg med meg. Mi-- ep----n,-men---- hän ----sa-i n-imis--n. Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. M-n- e-ä-l-n- m-n-e-ö h-n k-n-s-n- n-i-i-i-n- --------------------------------------------- Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. 0
Kva om han verkeleg likar meg? P-tä-k-h-n-h-n--i---t- -odella? Pitääköhän hän minusta todella? P-t-ä-ö-ä- h-n m-n-s-a t-d-l-a- ------------------------------- Pitääköhän hän minusta todella? 0
Kva om han skriv til meg? Kirjo--t----h-n hä- -in----? Kirjoittaakohan hän minulle? K-r-o-t-a-k-h-n h-n m-n-l-e- ---------------------------- Kirjoittaakohan hän minulle? 0
Kva om han vil gifte seg med meg? Mene--ö-ä- h-- ka--s-ni -a-m-----? Meneeköhän hän kanssani naimisiin? M-n-e-ö-ä- h-n k-n-s-n- n-i-i-i-n- ---------------------------------- Meneeköhän hän kanssani naimisiin? 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Korleis lærer hjernen grammatikk?

Vi byrjar å lære morsmålet vårt allereie som speborn. Det skjer automatisk. Vi merkar det ikkje. Men hjernen må klare mykje når vi lærer. Når vi lærer grammatikk, til dømes, har han mykje arbeid. Kvar dag høyrer han nye ting. Han får støtt nye impulsar. Men hjernen kan ikkje handsame kvar impuls for seg. Han må handle økonomisk. Difor rettar han seg inn mot reglar. Hjernen hugsar det han høyrer ofte. Han registrerer kor ofte ein bestemt ting skjer. Frå desse døma lagar han ein grammatisk regel. Born veit om ein setning er rett eller feil. Men dei veit ikkje kvifor det er slik. Hjernen kjenner att reglane utan å ha lært dei. Vaksne lærer språk på andre måtar. Dei kjenner allereie strukturane i morsmålet sitt. Desse er grunnlaget for nye grammatiske reglar. Men for å lære, treng vaksne undervising. Når hjernen lærer grammatikk, har han eit fast system. Det kan vi sjå med substantiv og verb, til dømes. Dei blir lagra i ulike område i hjernen. Ulike område i hjernen er aktive når dei arbeider med dei. Og enkle reglar blir lært annleis enn vanskelege reglar. Ved komplekse reglar arbeider fleire område i hjernen saman. Nøyaktig korleis hjernen lærer grammatikk, er ikkje forska på enno. Men vi veit at hjernen i teorien kan lære ein kvar grammatikk...