Ordliste

nn to have to do something / must   »   fi täytyä tehdä jotakin

72 [syttito]

to have to do something / must

to have to do something / must

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
måtte t-ytyä t----- t-y-y- ------ täytyä 0
Eg må sende brevet. M--un---yty- -ä-ettää----je. M---- t----- l------- k----- M-n-n t-y-y- l-h-t-ä- k-r-e- ---------------------------- Minun täytyy lähettää kirje. 0
Eg må betale hotellet. Min------t-y-m--saa -o--l--. M---- t----- m----- h------- M-n-n t-y-y- m-k-a- h-t-l-i- ---------------------------- Minun täytyy maksaa hotelli. 0
Du må stå opp tidleg. S-nun----ty- -ou-ta----a------l--. S---- t----- n----- a------- y---- S-n-n t-y-y- n-u-t- a-k-i-i- y-ö-. ---------------------------------- Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. 0
Du må jobbe mykje. Sin---t----y työ-ken--l-ä -al--n. S---- t----- t----------- p------ S-n-n t-y-y- t-ö-k-n-e-l- p-l-o-. --------------------------------- Sinun täytyy työskennellä paljon. 0
Du må kome tidsnok. Si-u---äyt-y olla --ois-a. S---- t----- o--- a------- S-n-n t-y-y- o-l- a-o-s-a- -------------------------- Sinun täytyy olla ajoissa. 0
Han må fylle bensin. H--en-t-y--y --nka-a. H---- t----- t------- H-n-n t-y-y- t-n-a-a- --------------------- Hänen täytyy tankata. 0
Han må reparere bilen. H--en-t-yt-y-korja-- auto. H---- t----- k------ a---- H-n-n t-y-y- k-r-a-a a-t-. -------------------------- Hänen täytyy korjata auto. 0
Han må vaske bilen. Hä--- ---ty- pes---au--. H---- t----- p---- a---- H-n-n t-y-y- p-s-ä a-t-. ------------------------ Hänen täytyy pestä auto. 0
Ho må handle. Hä-en-t----- -äyd- -au-a--a. H---- t----- k---- k-------- H-n-n t-y-y- k-y-ä k-u-a-s-. ---------------------------- Hänen täytyy käydä kaupassa. 0
Ho må vaske husveret. Häne---äyt----iivot- --u---. H---- t----- s------ a------ H-n-n t-y-y- s-i-o-a a-u-t-. ---------------------------- Hänen täytyy siivota asunto. 0
Ho må vaske tøy. H-n-n täytyy ---t- --y-it. H---- t----- p---- p------ H-n-n t-y-y- p-s-ä p-y-i-. -------------------------- Hänen täytyy pestä pyykit. 0
Vi må snart gå på skulen. M---ä--t-ytyy ko-t- m---ä----lu-n. M----- t----- k---- m---- k------- M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä k-u-u-n- ---------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä kouluun. 0
Vi må snart gå på jobb. Meidä- täytyy-koh-a m--nä--öihi-. M----- t----- k---- m---- t------ M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä t-i-i-. --------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä töihin. 0
Vi må snart gå til legen. M-i-ä- ----yy-koht- --nn- -ääkä----. M----- t----- k---- m---- l--------- M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä l-ä-ä-i-n- ------------------------------------ Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. 0
De må vente på bussen. Te-dän ---tyy -d-t-aa -us--a. T----- t----- o------ b------ T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a b-s-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa bussia. 0
De må vente på toget. T--dä---ä-t-----o-t----unaa. T----- t----- o------ j----- T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a j-n-a- ---------------------------- Teidän täytyy odottaa junaa. 0
De må vente på drosjen. Te-------y-----d-t-a- t-ks-a. T----- t----- o------ t------ T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a t-k-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa taksia. 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Kvifor finst det så mange ulike språk?

I dag er det meir enn 6.000 språk i verda. Difor treng vi tolkar og omsetjarar. For svært lenge sidan prata alle framleis det same språket. Det endra seg då folk byrja å vandre ut. Dei forlét det afrikanske heimlandet sitt, og breidde seg ut over jorda. Denne avstanden i rom førte til avstand i språk òg. Fordi kvart folkeslag utvikla si eiga form for kommunikasjon. Mange ulike språk utvikla seg frå eit felles proto-språk. Men mennesket vart aldri verande på same stad lenge. Så språka vart stendig meir skilde frå kvarandre. Ein stad på vegen vart det uråd å kjenne att noko felles rot. Og ikkje noko folkeslag levde isolert i fleire tusen år. Det var alltid kontakt med andre folkeslag. Det endra språka. Dei tok til seg element frå andre språk, eller dei blanda seg. Difor stoppa aldri språkutviklinga. Vandringar og kontakt forklarar dermed kvifor det er så mange språk. Kvifor språka er så ulike, er eit anna spørsmål. Kvar utviklingshistorie fylgjer visse reglar. At språka er slik dei er, må altså ha grunnar. Vitskapsfolk har lenge vore interesserte i desse grunnane. Dei vil vite kvifor språka utviklar seg ulikt. For å finne ut det, må dei fylgje historia til språka. Slik kan dei finne ut kva som endra seg når. Men dei veit ikkje enno kva som verkar inn på språkutviklinga. Kulturelle faktorar ser ut til å vere viktigare enn biologiske. Det vil seie at historia til eit folk formar språket deira. Tydelegvis fortel språka oss meir enn vi veit...