Ordliste

nn Past tense 1   »   fi Menneisyysmuoto 1

81 [åttiein]

Past tense 1

Past tense 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Velg hvordan du vil se oversettelsen:   
Nynorsk Finnish Spel Meir
skrive k-----t-aa kirjoittaa k-r-o-t-a- ---------- kirjoittaa 0
Han skreiv eit brev. H-n kirjoi--i-k---een. Hän kirjoitti kirjeen. H-n k-r-o-t-i k-r-e-n- ---------------------- Hän kirjoitti kirjeen. 0
Og ho skreiv eit kort. J--h----irj-it-i ---t--. Ja hän kirjoitti kortin. J- h-n k-r-o-t-i k-r-i-. ------------------------ Ja hän kirjoitti kortin. 0
lese lu--a lukea l-k-a ----- lukea 0
Eg las eit magasin. H---luki -eh---. Hän luki lehteä. H-n l-k- l-h-e-. ---------------- Hän luki lehteä. 0
Og ho las ei bok. Ja hä- luk--k--ja-. Ja hän luki kirjan. J- h-n l-k- k-r-a-. ------------------- Ja hän luki kirjan. 0
ta ott-a ottaa o-t-a ----- ottaa 0
Han tok ein sigarett. H-n-o-t- t-pa---. Hän otti tupakan. H-n o-t- t-p-k-n- ----------------- Hän otti tupakan. 0
Ho tok eit stykke sjokoladekake. H-n-o--i pa-an --k-a-ta. Hän otti palan suklaata. H-n o-t- p-l-n s-k-a-t-. ------------------------ Hän otti palan suklaata. 0
Han var utru, men ho var trufast. Poik---l---skoto-, m--ta ty--ö -li -sk--li-en. Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. P-i-a o-i u-k-t-n- m-t-a t-t-ö o-i u-k-l-i-e-. ---------------------------------------------- Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. 0
Han var lat, men ho var flittig. P--k----- ----k-- --t-a tytt- o--------a. Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. P-i-a o-i l-i-k-, m-t-a t-t-ö o-i a-k-r-. ----------------------------------------- Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. 0
Han var fattig, men ho var rik. Po-k---l- ---h-,--u-t- t-t-----i --k-s. Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. P-i-a o-i k-y-ä- m-t-a t-t-ö o-i r-k-s- --------------------------------------- Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. 0
Han hadde ingen pengar, berre gjeld. H-n-ll---i -l-u----ha-,--a-----lk--a. Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. H-n-l-ä e- o-l-t r-h-a- v-a- v-l-o-a- ------------------------------------- Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. 0
Han hadde ikkje flaks, berre uflaks. Hä-ellä ei--l-ut o-ne-,--aan e-äo--ea. Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. H-n-l-ä e- o-l-t o-n-a- v-a- e-ä-n-e-. -------------------------------------- Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. 0
Han lukkast ikkje, han berre mislukkast. Hä--llä ----ll-----------tä--vaan-e----n--. Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. H-n-l-ä e- o-l-t m-n-s-y-t-, v-a- e-ä-n-e-. ------------------------------------------- Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. 0
Han var ikkje fornøgd, men misfornøgd. Hä- -i-o-lu- --yt---i-e-,----n----t----ön. Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H-n e- o-l-t t-y-y-ä-n-n- v-a- t-y-y-ä-ö-. ------------------------------------------ Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. 0
Han var ikkje lukkeleg, men ulukkeleg. H-- -i---lu-----e-l--e----aa--o-neto-. Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. H-n e- o-l-t o-n-l-i-e-, v-a- o-n-t-n- -------------------------------------- Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. 0
Han var ikkje sympatisk, men usympatisk. H-n ei ollut sy-p-a----en---a-- e---i-l---tä--. Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H-n e- o-l-t s-m-a-t-i-e-, v-a- e-ä-i-l-y-t-v-. ----------------------------------------------- Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. 0

Nedlasting MP3 (.zip filer)

Ingen video funne!

Korleis born lærer å snakke rett

Så snart eit menneske er fødd, kommuniserer det med andre. Babyar skrik når dei vil noko. Når dei er eit par månader gamle, kan dei allereie seie nokre enkle ord. Når dei er to år gamle, kan dei seie setningar på om lag tre ord. Du kan ikkje påverke når born byrjar å snakke. Men du kan påverke kor godt dei lærer morsmålet sitt! For å få til det, er det nokre ting du må passe på. Det viktigaste er at barnet som skal lære, alltid er motivert. Barnet må forstå at det oppnår noko når det snakkar. For speborn er eit smil ei positiv tilbakemelding. Større born søkjer dialog med omverda si. Dei rettar seg inn mot korleis menneske rundt dei snakkar. Difor er språkkunna til foreldra og andre oppdragarar viktig. Og born må lære at språket er verdifullt! Difor bør dei alltid ha det moro. Høgtlesing viser borna kor spennande språk kan vere. Foreldre bør gjere det så mykje som mogleg med barnet sitt. Når eit barn opplever mykje, vil det snakke om det. Born som veks opp tospråklege, treng faste reglar. Dei må vite kva språk som kan brukast med kven. Slik kan dei lære å skilje mellom språka. Når borna byrjar på skule, endrar språket deira seg. Dei lærer eit nytt omgangsspråk. Då er det viktig at foreldra passar på korleis barnet deira snakkar. Studiar viser at det fyrste språket pregar hjernen for alltid. Det vi lærer som born, er med oss resten av livet. Den som lærer morsmålet sitt godt, har nytte av det seinare. Han lærer nye ting snøggare og betre - ikkje berre framandspråk...