Lauseita

fi Henkilöitä   »   pa ਵਿਅਕਤੀ

1 [yksi]

Henkilöitä

Henkilöitä

1 [ਇੱਕ]

1 [Ika]

ਵਿਅਕਤੀ

[vi'akatī]

suomi punjabi Toista Lisää
minä ਮੈਂ ਮੈਂ 0
m--- ma-ṁ maiṁ m-i- ----
minä ja sinä ਮੈ- ਅ-- ਤ-ੰ ਮੈਂ ਅਤੇ ਤੂੰ 0
m--- a-- t- ma-- a-- tū maiṁ atē tū m-i- a-ē t- -----------
me molemmat ਅਸ-- ਦ---ਂ ਅਸੀਂ ਦੋਵੇਂ 0
a--- d---- as-- d---ṁ asīṁ dōvēṁ a-ī- d-v-ṁ ----------
hän ਉਹ ਉਹ 0
u-- uha uha u-a ---
hän ja hän ਉਹ ਅ-- ਉਹ ਉਹ ਅਤੇ ਉਹ 0
u-- a-- u-- uh- a-- u-a uha atē uha u-a a-ē u-a -----------
he molemmat ਉਹ ਦ---ਂ ਉਹ ਦੋਵੇਂ 0
u-- d---- uh- d---ṁ uha dōvēṁ u-a d-v-ṁ ---------
mies ਪੁ-ਸ਼ ਪੁਰਸ਼ 0
p----- pu---a puraśa p-r-ś- ------
nainen ਇਸ--ੀ ਇਸਤਰੀ 0
i------ is----ī isatarī i-a-a-ī -------
lapsi ਬੱ-ਾ ਬੱਚਾ 0
b--- ba-ā bacā b-c- ----
perhe ਪਰ---ਰ ਪਰਿਵਾਰ 0
p------- pa-----a parivāra p-r-v-r- --------
minun perheeni ਮੇ-- ਪ----ਰ ਮੇਰਾ ਪਰਿਵਾਰ 0
m--- p------- mē-- p------a mērā parivāra m-r- p-r-v-r- -------------
Minun perheeni on täällä. ਮੇ-- ਪ----- ਇ--- ਹ-। ਮੇਰਾ ਪਰਿਵਾਰ ਇੱਥੇ ਹੈ। 0
m--- p------- i--- h--. mē-- p------- i--- h--. mērā parivāra ithē hai. m-r- p-r-v-r- i-h- h-i. ----------------------.
Minä olen täällä. ਮੈ- ਇ--- ਹ--। ਮੈਂ ਇੱਥੇ ਹਾਂ। 0
M--- i--- h--. Ma-- i--- h--. Maiṁ ithē hāṁ. M-i- i-h- h-ṁ. -------------.
Sinä olet täällä. ਤੂ- ਇ--- ਹ--। ਤੂੰ ਇੱਥੇ ਹੈਂ। 0
T- i--- h---. Tū i--- h---. Tū ithē haiṁ. T- i-h- h-i-. ------------.
Hän on täällä ja hän on täällä. ਉਹ ਇ--- ਹ- ਅ-- ਉ- ਇ--- ਹ-। ਉਹ ਇੱਥੇ ਹੈ ਅਤੇ ਉਹ ਇੱਥੇ ਹੈ। 0
U-- i--- h-- a-- u-- i--- h--. Uh- i--- h-- a-- u-- i--- h--. Uha ithē hai atē uha ithē hai. U-a i-h- h-i a-ē u-a i-h- h-i. -----------------------------.
Me olemme täällä. ਅਸ-- ਇ--- ਹ--। ਅਸੀਂ ਇੱਥੇ ਹਾਂ। 0
A--- i--- h--. As-- i--- h--. Asīṁ ithē hāṁ. A-ī- i-h- h-ṁ. -------------.
Te olette täällä. ਤੁ--- ਸ--- ਇ--- ਹ-। ਤੁਸੀਂ ਸਾਰੇ ਇੱਥੇ ਹੋ। 0
T---- s--- i--- h-. Tu--- s--- i--- h-. Tusīṁ sārē ithē hō. T-s-ṁ s-r- i-h- h-. ------------------.
He ovat kaikki täällä. ਉਹ ਸ- ਇ--- ਹ-। ਉਹ ਸਭ ਇੱਥੇ ਹਨ। 0
U-- s---- i--- h---. Uh- s---- i--- h---. Uha sabha ithē hana. U-a s-b-a i-h- h-n-. -------------------.

Kielet torjumaan Alzheimerin tautia

Jos haluat pysyä henkisesti vireänä, sinun pitäisi opiskella kieliä. Kielitaito voi suojella dementialta. Lukemattomat tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet tämän. Opiskelijan iällä ei ole mitään merkitystä. On tärkeää harjoittaa aivoja säännöllisesti. Sanaston opiskeleminen aktivoi aivojen eri alueita. Nämä alueet ohjaavat tärkeitä kognitiivisia prosesseja. Sen vuoksi monikieliset ihmiset ovat tarkkaavaisempia. Heillä on myös parempi keskittymiskyky. Monien kielten taidosta on kuitenkin myös muuta etua. Monikieliset ihmiset voivat tehdä parempia päätöksiä. Toisin sanoen he tekevät päätöksensä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että heidän aivonsa ovat oppineet valitsemaan. He tuntevat aina ainakin kaksi nimitystä yhdelle asialle. Kumpikin nimitys on käyttökelpoinen vaihtoehto. Siksi monikieliset ihmiset tekevät päätöksiä koko ajan. Heidän aivonsa ovat harjaantuneet valitsemaan useista asioista. Harjaantuminen ei hyödytä ainoastaan aivojen puhekeskusta. Useat aivojen alueet hyötyvät monikielisyydestä. Kielitaito merkitsee myös parempaa kognitiivista hallintaa. Mutta se ei tietenkään ehkäise dementiaa. Monikielisillä ihmisillä sairaus kuitenkin etenee hitaammin. Heidän aivonsa näyttävät myös kykenevän hidastamaan sen vaikutuksia paremmin. Dementian oireet ilmenevät kieliä opiskelleilla lievemmässä muodossa. Sekavuus ja unohtelu on vähemmän vakavaa. Sen vuoksi sekä vanhat että nuoret hyötyvät samalla lailla kielen oppimisesta. Ja myöskin: Jokaisen kielen myötä uuden kielen oppiminen tulee helpommaksi. Meidän kaikkien tulisikin lääkkeiden sijaan ottaa sanakirja!